Keravan kirkon taidetta

Lue lisää ja tutustu kuviin kirkon esitteessä.

Alttarialue

Alttarireliefi Jumalan voima
Alttaritaulu on alttarin takana oleva maalaus tai muu taideteos. Aiheet ovat usein raamatullisia. Moderneissa kirkoissa on päädytty usein johonkin muuhun taideteokseen kuin maalaukseen. Keravan kirkossa alttaritauluna toimiva reliefi kuuluu kirkon alkuperäiseen, arkkitehdin suunnittelemaan taideteosten kokonaisuuteen. Teokselle on sen tekijä, kuvanveistäjä Kauko Räsänen antanut nimen Jumalan voima. Reliefi on valmistettu ruostumattomasta teräksestä vuonna 1978. Räsäsen voimakas teos korostaa Keravan kirkon modernia arkkitehtuuria. Teoksen vahva viivarytmiikka avautuu kohti alttariseinän keskuskuviota – hopeista voiton ristiä, joka koristi kirkkoa sen valmistuttua ennen alttarireliefin valmistumista.

Krusifiksi
Vanhalle alttaripöydälle on sijoitettu Kauko Räsäsen vuonna 1990 suunnittelema alttarikrusifiksi. Krusifiksi on veistos, joka esittää ristiinnaulittua Kristusta, kirkon ydintä. SIinä, missä tyhjä risti viittaa ylösnousemukseen, kuvaa ristiinnaulittu Kristus Jumalan antamaa uhria. Krusifikseissä Jeesuksen pään yläpuolelle on usein sijoitettu kirjaimet INRI. Se on lyhennys latinankielisestä tekstistä Iezus Nazarenus Rex Iudaeorum, Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas.

Kristus-kynttilä
Alttarialueella on lisäksi suuri ns. Kristus-kynttilä, joka palaa eri tilaisuuksissa pääsiäisyöstä helatorstaihin sekä kasteessa, hautaan siunaamisessa ja konfirmaatiossa. Kristus-kynttilän jalan on suunnitellut arkkitehti Auli Korhonen.


Kirkolliset tekstiilit ja ehtoolliskalusto
Alttaritekstiilit ja liturgiset asut on suunnitellut tekstiilitaiteilija Maisa Kaarna materiaalinaan pellava ja silkki. Alttaritekstiileihin kuuluvat alttaipäydän liina, alttarinedustan alttarivaate ja ehtoollisastioiden päällä pidettävä ns. kalkkiliina. Messuasuissa eli stolassa (kaulalla pidettävä liina) ja kasukassa on pyhälle oma värinsä, joka kertoo päivän sanomasta. Violetti kertoo paastosta ja valmistautumisesta ennen pääsiäistä ja adventinaikana. Valkoinen on ilon ja suuren juhlan väri esimerkiksi pääsiäisenä ja jouluna. Vihreä, tavallisin väri viestittää kristityn kasvua. Mustaa käytetään vain pitkäperjantaina, surun päivänä. Punainen on Pyhään Hengen ja Kristuksesta todistamisen väri. Vanhat kirkkotekstiilit ovat esillä kirkon alakerrassa. Ne ovat tekstiilitaiteilija Airi Snellman-Hännisen käsialaa.

Kirkon ehtoolliskaluston on suunnitellut Bertel Gardberg. Ehtoollisvälineitä ovat ehtoollismalja eli kalkki, ehtoollisleipälautanen eli pateeni, viinikannut sekä ehtoollisleipärasia. Viini tarjotaan pikareista. Ehtoollispöydällä on neliskulmainen, valkoinen liina, jonka päälle katetaan ehtoollismalja ja leipälautanen. Ehtoollismalja peitetään kalkkiliinalla.

Lisäksi alttarilla on eläviä kukkia ja kynttilät. Kukat muistuttavat elämän hauraudesta ja katoavaisuudesta. Ne ovat tavallisesti leikkokukkia, jotka muistuttavat Jeesuksen uhrista. Alttarikynttilöiden lukumäärä vaihtelee kirkkovuoden mukaan.

Lähetyskynttelikkö
Kirkossa on arkkitehti Ahti Korhosen suunnittelema lähetyskynttelikkö. Kynttelikön muoto muistuttaa Jumalan rakkauden kuulumisesta kaikille ihmisille maailman eri puolilla. Kynttilä on rukouksen symboli. Sen voi sytyttää esimerkiksi läheiselle, hänen muistolleen tai lähetystyölle.


Kastemalja ja kastepuu
Kastemalja on alkuaan ollut kirkoissa pääoven luona kuvaamassasitä, että kaste on kuin ovi seurakunnan yhteyteen. 1600-luvulta lähtien kastemalja on pyritty sijoittamaan alttarin läheisyyteen. Kastemalja seurakuntalaisten edessä muistuttaa heitä heidän omasta kasteestaan.
Tekstiilitaiteilija Sirpa Kallion suunnittelema ja valmistama kastepuu ”antakaa lasten tulla” otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2015. Puun oksat muodostuvat valkoisen eri sävyillä virkatuista pitsiympyröistä ja runko ohueen siimaan virkatuista kristalleista. Kastepuuhun jokaine kastettu saa oman virkatun kukkasensa, johon kiinnitetään hänen nimensä. Kukkaset pidetään kastepuussa noin vuoden verran. Sen jälkeen perhe sa kukkasen itselleen.

Muita tärkeitä esineitä kirkossa ovat lukupulpetit, joista oikeanpuolimmaista käytetään myös saarnastuolina, sekä virsitaulut ja kolehtihaavit. Kirkossa on myös useita ikoneita.

Kirkkotaide

Ulkoseinäreliefi
Vuonna 1985 valmistui taiteilija Raimo Heinon suunnittelema Öölannin hiekkakivestä tehty ulkoseinäreliefi, joka sijoitettiin kirkon Hakalantien puoleisen oven yläpuolelle. Keskellä on ristikuvio, jonka molemmille puolille sijoittuvat siivekkäät evankelistahahmot. Vasemmalta puolelta katsottuna Luukas-härkä, Johannes-kotka, Matteus-ihmishahmo ja Markus-leijona.

Seinäryijy Lupaus
Kirkon sisustukselliseen kokonaisuuteen kuuluu myös Maisa Kaarnan kirkon 30-vuotisjuhlaan suunnittelema ryijy saarnatuolin yläpuolella. Sateenkaaren väreistään ryijy on saanut tekijältään nimen Lupaus. Se muistuttaa meitä Jumalan voimasta ja lupauksesta Nooalle siunata häntä.

Puureliefit
Peruskorjauksen yhteydessä kirkkosaliin sijoitettiin kaksi taiteilija Auli Korhosen suunnittelemaa valkaistusta sydänmännystä valmistettua puufeliefiä, joista toinen on kirkon läntisellä seinällä ja toinen sakastin yläpuolisessa seinätilassa. Urkujen fasadin materiaali on valkoiseksi laseerattu saarni. Näin kaksi suurta puupintaa tukevat sävyiltään toisiaan, ja ovat vastapaino alttarialueen harmaalle kivelle ja teräkselle.

Lasimaalaukset
Ns. juhlaovien lasimaalaukset on suunnitellut professori Lauri Ahlgren. Maalaukset valmistuivat vuonna 1980. Näissä lasimaalauksissa on aiheena Kristuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus. Symbolien kuvakieli vie meidät läpi kärsimyshistorian nykyisyyteen, lähetyksen ja evankeliumin leviämisen aikaan asti.

Vesica Piscis
Kirkona alasalia koristaa taiteilija Riitta Latva-Erkkilän teos Vesica Piscis. Kaakelilaatoille tehdyn taideteoksen aiheena on tyylitelty kala, yksi vanhoista Kristuksen symboleista. Kirkolliset värit teoksessa kuvaavat kirkkovuoden kulkua ja seurakunnan elämää Kristuksessa kautta aikojen.

 

Kirkonkellot

Kirkon kellotornissa on kolme pronssikelloa, jotka on valmistanut Veljekset Friis Oy. Isoimmassa kellossa on teksti AD 1962 Kunnia Jumalalle korkeudessa, keskimmäisessä AD 1962 Maa, maa kuule Herran sana ja pienimmässä kellossa AD 1962 Tulkaa minun tyköni.

Sisäkuva kirkosta alttarille päin.
Ns. juhlaovien lasimaalaus.