Keravan kirkon historiaa

Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi seurakunnakseen vappuna 1955. Toiminnan käynnistyttyä lähdettiin suunnittelemaan myös ensimmäistä omaa kirkkoa. Se oli seurakunnalle iso ponnistus, ja rakennusrahastoa kartutettiin kolehdeilla, lahjoituksilla ja kirkollisveron nostolla.
Myös kirkon paikkaa pohdittiin tarkasti. Vaihtoehtoina oli muun muassa Helleborgin mäki (nykyisin Aurinkomäki), jossa sijaitsi seurakunnan ensimmäinen seurakuntatalo ja kirkkotila sekä Vanhan pappilan mäki Hakalantiellä. Lopulta päädyttiin pappilan viereiselle tontille, joka tunnettiin ”esikuntatonttina”, sillä alue rakennuksineen oli ollut aiemmin Pohjois-Uudenmaan sotilaspiirin käytössä. Alue oli tarpeeksi laaja, että sille voitiin tulevaisuudessa rakentaa kirkon lisäksi myös muita seurakunnan tarvitsemia tiloja.

Kirkon suunnittelutehtävä annettiin arkkitehti Ahti Korhoselle, joka oli äskettäin palkittu Tampereen Kalevan kirkon suunnittelukilpailussa. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1962 Keravan Rakentajat Oy:n toimesta. Kustannusarvio oli noin 120 miljoonaa silloista markkaa. Juhlallinen peruskiven muuraus pidetiin 29.9.1962 ja harjannostajaisia vietettiin vuoden 1963 alussa. Kirkko valmistui syystalvella 1963 ja sen vihki käyttöön piispa Martti Simojoki 15.12.1963.

Vuonna 1993 suoritetun kirkon sisäpuolisen peruskorjauksen yhteydessä alttarialue uusittiin kokonaan. Tilaa laajennettiin ja vanhan alttaripöydän eteen sijoitettiin uusi, irrallinen pöytä. Remontin yhteydessä myös kirkon valaistus-, äänentoisto-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät sekä penkkien päälliset ja lattia- ja seinäpinnat uusittiin. Kirkkosaliin valmistui kaksi taiteilija Auli Korhosen isoa puureliefiä. Myös kirkkotekstiilit uusittiin. Kirkkoon hankittiin hissi helpottamaan liikkumista kirkossa. Peruskorjauksen yhteydessä kirkko sai myös uudet urut. Kirkko on peruskorjattu 1993. Tuossa yhteydessä myös urut uusittiin ja kirkon sisätilojen ilme uudistui. Rakennustöiden pääurakoitsija oli Rakennus-Salonen Ky.

Betoni- ja tiilirakenteinen valkea kirkko edustaa modernia kirkkoarkkitehtuuriamme, jolle on ominaista pyrkimys pelkistettyihin ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiin tilaratkaisuihin. Avarassa kirkkosalissa kiinnittyy huomio valon käyttöön tilaa muotoilevana elementtinä ja seinäpintojen elävöittäjänä. Valo ja valkoiset, laajat seinäpinnat luovat hiljaisuuden vaikutelmaa.