Kesä ja risti – toivon symbolit

Kirkkoherra Markus Tirranen ja keltaiset narsissit.

Kevään ollessa pitkällä ajatukset siirtyvät jo kesään. Kesä on tällä kertaa jotakin paljon enemmän kuin yksi vuodenaika muiden joukossa. Kesä on toivon symboli. Kesällä tautitilanteen pitäisi viimein helpottaa ja elämän olla ainakin jollain tavoin vapaampaa. Vaikka asia ei ole varma, tarvitsee toivo kiintopisteen. Ilman toivoa ei ole mielekästä elämää. Kesä, tulethan pian pelastamaan meidät?

Talven ja kesän välissä on kristikunnan tärkein juhla, jonka keskeinen teema on toivo. Pääsiäiseen liittyy paljon tuttuja symboleita. Minulle pääsiäinen on itsessään toivon symboli. Pääsiäisen toivon symboli on risti. Tarkoitan juuri ristiä, en krusifiksia. Matka kiirastorstaista pitkäperjantain kautta  pääsiäisaamuun on vahva näytelmä, jonka aikana rististä tulee ensin krusifiksi ja lopulta krusifiksi muuttuu jälleen tyhjäksi ristiksi.

Rististä tuli krusifiksi, koska Jeesuksen kärsimys huipentui siinä. Krusifiksistä tuli  jälleen tyhjä risti, koska kärsimys ja kuolema eivät olleetkaan pääsiäisen keskeisin sanoma, vaan tyhjän haudan tuottama ylösnousemus ja toivo.

Kristinusko syntyi ylösnousemuksen ilosta ja toivosta. Ihmisen todellisuus on kuitenkin ristin muotoinen todellisuus, jossa kärsimys, ilo ja toivo vuorottelevat. Vaikka elämme ristinmuotoisessa todellisuudessa, on toivo läsnä elämän jokaisessa toivottomaltakin vaikuttavassa hetkessä. 

Risti on toivon symboli. Sen viesti on kesääkin vahvempi. Molemmat symbolit voivat rohkaista elämään uskossa, toivossa ja rakkaudessa – Keravan taivaan alla.


Hyvää pääsiäistä toivottaen ja kovasti kesää odottaen,
Markus Tirranen
Keravan seurakunnan kirkkoherra

Keravan seurakunnan pääsiäistervehdyksen voit lukea tästä pdf-muodossa 

Pääsiäisen verkkosivut