Diakoniatyöntekijä työnsä ääressä

Keravan seurakunnassa työskentelee seitsemän diakoniatyöntekijää. He auttavat ihmisiä, jotka elävät vaikeissa elämäntilanteissa.
”Diakoniapäivystyksessä kohtaamme ihmisiä, joilla on taloudellisia huolia ja talouden tiukkuutta, välillä suoranaista nälkää. Pyrimme selvittämään jokaisen vastaanotolla kävijän kokonaistilannetta, etuuksien ajantasaisuutta sekä tukiverkostoa, pohdimme diakonian avustamisen mahdollisuuksia ja ohjaamme ihmistä tarvittaessa myös eteenpäin muiden palveluiden piiriin”, sanoo diakoniatyöntekijä Heidi Karuranta. Usein hätä on monimuotoista ja saattaa liittyä taloudellisten vaikeuksien lisäksi esimerkiksi yksinäisyyteen, sairastamiseen tai suruun.  Diakoniatyöntekijät tarjoavatkin tukea ja keskusteluapua missä tahansa elämänhuolissa ja –kriiseissä.  

Heidi Karuranta kertoo, että usein ajatellaan virheellisesti, että diakoniatyö on vain vanhustyötä tai taloudellista avustamista. Keravalla diakoniatyötekijät tekevät myös muun muassa vapaaehtoistyön ohjausta, perhetyötä, mielenterveys- ja päihdetyötä sekä kansainvälistä työtä. ”Itselläni on työalana eläkeläis- ja vanhustyö, jota teen yhdessä työparin kanssa. Työtä tehdään yhteistyössä verkostojen ja vapaaehtoisten kanssa. Järjestämme kokoavaa toimintaa, retkiä ja leirejä. Kotikäyntien avulla pyritään tavoittamaan niitä vanhuksia, jotka eivät pääse osallistumaan seurakunnan toimintaan.”

Heidi kertoo, että diakoniatyöntekijän työ on vaihtelevaa ja sen sisältöön voi vaikuttaa myös itse. ”Tyypillinen työpäivä sisältää ihmisten tapaamista päivystyksessä, seurakuntakeskuksella tai kotikäynnillä. Aikaa kuluu myös kokouksiin, juokseviin toimistotöihin ja vaikkapa sähköpostien perkaamiseen. Normaalioloissa olen myös viikoittain mukana Savion yhteisöruokailussa, joka kokoaa toimeliaan joukon vapaaehtoisia palvelutehtäviin ja 80 - 120 ruokailijaa syömään arkiruokaa yhdessä Saviolle.” Tärkeimpinä työvälineinä Heidi mainitsee puhelimen, läppärin, kalenterin sekä Raamatun.

Korona toi muutoksia toimintaan

Koronatilanne on muuttanut myös diakoniatyöntekijöiden työtä, mutta poikkeuksellisista koronaoloista huolimatta paljon on tapahtunut. ”Olen ylpeä siitä, miten nopeasti kykenimme tiiminä muokkaamaan toimintatapojamme yllättävän tilanteen edessä”, Heidi sanoo.
”Keväällä 2020, tiukimman koronasulun alkaessa, muutimme päivystyskäytäntöjä ja teimme diakoniapäivystystyötä etänä puhelimen ja verkon välityksellä. Laajensimme puhelinpäivystystä ja teimme yhteistyötä Kerava-tuen, Keravan kaupungin kokoamaan verkoston, kanssa. Koronasulun aikana maalis-toukokuussa 2020 vastasimme diakoniapäivystyksessä 442 puheluun, mikä on yli 300 yhteydenottoa enemmän kuin normaalisti.”

Koronavirustilanteen takia myös diakoniatyöntekijät ovat joutuneet perumaan ryhmiä, tilaisuuksia ja retkiä. Samalla on kuitenkin ideoitu uutta. ”Perustimme viime vuonna eläkeläisten etäkerhon ja olemme kuvanneet videoita ja keränneet materiaalia verkkoon. Olemme kirjoittaneet myös etäkerhokirjettä, jota lähetämme kerran kuussa kotiin kirjeen tilanneille. Etäkerhon avulla pyritään tavoittamaan ihmisiä, joita emme tavoita internetin avulla.”

”Keskusteluille on ollut kuluneen vuoden aikana paljon tilausta. Siksi onkin hienoa, että vapaaehtoiset ovat toimineet mahdollisuuksien mukaan vallitsevasta tilanteesta huolimatta. Palvelevan puhelimen vapaaehtoiset ovat päivystäneet tavalliseen tapaan ja lähimmäispalvelun vapaaehtoiset ovat pitäneet yhteyttä vanhuksiin puhelimitse tapaamisten sijasta.”

Koronavuoden kohokohdat: Eläkeläisten kaveritreffit ja Hyvän tekemisen joulu

Koronavuodesta 2020 nousee Heidille helposti mieleen myös ilonaiheita. ”Viime vuodelta jäi mieleen muun muassa eläkeläisten kaveritreffit, joita on kokeiltu Keravalla nyt kolmesti. Kaveritreffien ideana on saattaa ihmisiä yhteen kahvittelun, tutustumisen ja yhdessäolon merkeissä. Kaveritreffit ovat tuntuneet tärkeiltä, sillä keskusteluissa tulee viikoittain ilmi, kuinka moni eläkeläinen kokee itsensä yksinäiseksi.” 

Toisena viime vuoden kohokohtana Heidi nostaa esiin Hyvän tekemisen joulun. ”Tilasimme valtavat määrät elintarvikkeita ja kokosimme ja jaoimme 400 joulukassia keravalaisille, joilla on taloudellisesti tiukkaa. Diakoniatyö ei ole vain avustamista, vaan parhaimmillaan diakonia voi olla tarjoamassa paikallisille ihmisille mahdollisuuksia osallistua ja tehdä hyvää. Saimme keravalaisia yrityksiä mukaan keräykseen ja yksityiset ihmiset lahjoittivat satoja paketteja kahvia, teetä ja konvehteja kasseihin.”

Diakonia lähtee alttarilta

Heidi pitää omassa työssään tärkeänä selkeää työn tavoitetta, kannustavaa esimiestä ja omaa tiimiä, jonka kesken työtä suunnitellaan ja ideoidaan. Vanhustyön näkökulmasta työssä tärkeäksi nousee kotikäyntityö. ”Seurakuntayhteys ei katkea, vaikka ihminen ei pääsisi seurakunnan toimintaan heikentyneen toimintakyvyn tai liikuntaesteiden vuoksi. Kotikäynneillä voidaan keskustella mistä tahansa elämän kysymyksistä; iloista, huolista, peloista, sairauksista tai uskon asioista.”

Tärkeiltä tuntuvat myös liturgisen diakonin tehtävät messussa. ”Sanotaanhan, että diakonia lähtee alttarilta.” ”Voimme viedä siunattuja ehtoollisaineita myös koteihin, mikä on tuntunut itselle merkitykselliseltä tehtävältä etenkin näin korona-aikana. Ajattelen, että kotiehtoollinen voi toimia seurakuntayhteyden ja henkilökohtaisen uskon vahvistajana.”

Diakonia on pohjimmiltaan jokaisen tehtävä

Keravan seurakunnan vuoden 2021 alussa voimaan tulleesta uudesta strategiasta Heidi nostaa esiin diakoniatyön kannalta erityisesti kohdan kutsumme rohkeuteen uskossa ja auttamisessa. ”Diakonian juuret ovat Raamatussa ja Jeesuksen opetuksissa sekä esimerkissä. Uskoa todeksi elävä seurakunta palvelee ja kutsuu mukaan palvelemaan. Diakonia ja lähimmäisten auttaminen ovat pohjimmiltaan jokaisen kristityn tehtävä.”

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot

Haastattelu on tehty maaliskuussa 2021