Asta Koposen saarna 31.10.2021

Evankeliumi Matt. 6: 14–15

Jeesus sanoo:

”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.”

Saarna

Tämä menee nyt ihan väärin! Meille on opetettu, että Jumala on armollinen. Ilman omia pinnistelyjämme paremmaksi Jumala antaa anteeksi. Ihan vain siksi, että Jumala rakastaa meitä ja Jeesus kuoli ristillä sovittaen meidän syntimme eli kärsien meille kuuluneen rangaistuksen. Ja nyt anteeksi antamiselle asetetaankin ehto: turha kuvitella saavansa Jumalalta anteeksi, jos ei ensin anna anteeksi toisille. Ei ole reilua tällainen!

Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo nämä sanat heti Isä meidän –rukouksen opettamisen jälkeen. Hän siis selventää, mitä tarkoittaa rukouksen kohta ”Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.” Velka–sanasta Matteus käyttää tämän päivän evankeliumikohdassa sanaa ”rikkomus”. Se tarkoittaa sivuun putoamista niin kuin synti–sana tarkoittaa, että ei osu maaliin. Eli samasta asiasta, synnistä, on kyse. Nyt ei puhuta pelkästä rahallisesta velasta.

Mutta rahallisesta velasta puheen ollen. Matteuksen evankeliumista löytyy vertaus armottomasta palvelijasta. Siinä kuningas eli Jumala antaa palvelijalle eli ihmiselle anteeksi käsittämättömän valtavan rahasumman. Armahdettu velallinen ei kuitenkaan anna anteeksi omalle velalliselleen, joka on velkaa mitättömän vähän verrattuna anteeksi saatuun rahasummaan.

Tässä näkyy meille tuttu ajatusmalli: Jumala antaa ensin anteeksi aivan valtavan suuresti. Tästä armollisuudesta kumpuaa ihmisen halu myös antaa anteeksi toisille. Mutta sitten Matteuksen evankeliumin vertauksen lopputulos päätyykin samaan kuin tämän päivän Jeesuksen sanat. Vertauksessa kuningas peruuttaa oman anteeksiantonsa, kun kuulee armottoman palvelijan toiminnasta. Kuningas kohtelee palvelijaa samoin kuin tämä kohteli omaa velallistaan. Jos me emme siis anna anteeksi, ei Jumalakaan anna meille anteeksi.

Vaikka tällainen ajattelumalli tuntuu meistä armottomalta, jopa julmalta, se ei tuntunut yhtään oudolta Jeesuksen aikaan. Tämä ajatus liittyi ns. talio–periaatteeseen. Mooseksen lakiin oli Hammurabin laista omaksuttu periaate, jolla haluttiin estää kohtuuton kostaminen. Rangaistuksen tuli olla samassa suhteessa kuin rikos. Kolmannessa Mooseksen kirjassa sanotaan: ”Jos joku teistä tuottaa toiselle vamman, häntä itseään kohdeltakoon samoin: murtuma murtumasta, silmä silmästä, hammas hampaasta. Hän itse saakoon saman vamman, jonka hän toiselle aiheutti.” (3. Moos. 24: 19–20) Jeesuksen tämän päivän sanoista tulee tunne, että Jumala rankaisee meitä edelleen talio-periaatteen mukaan. Mikä merkitys Jeesuksella sitten on? Missä on armo?

”Jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Tämä on laki, Jumalan tahto. Tätä Jumala haluaa meiltä. Näiden Jeesuksen sanojen edessä huokaamme niin kuin Jesaja:

” Sinä olet etsinyt niitä, jotka iloiten täyttäisivät tahtosi, jotka sinua muistaen kulkisivat teitäsi.

Kuin saastaa me olemme olleet, kuin tahrainen riepu on koko meidän vanhurskautemme. Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä, ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli.” (Jes. 64: 4–5)

Tämän päivän evankeliumin Jeesuksen sanat ovat edelleen mukana Isä meidän –rukouksen selityksessä katekismuksessa. Emme saa unohtaa lain vaatimusta, mutta voimme luottavaisesti turvautua Jumalan armahtavaan rakkauteen. ”Herra, armahda meitä” –huudahdus nousee huuliltamme joka ikinen päivä. Olemme aivan kokonaan riippuvaisia siitä, että Jumala rakastaa meitä ja antaa meille anteeksi Jeesuksen tähden. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Olemme vapaita syyllisyydestä, vapaita iloon ja rauhaan. Olemme vapaita rakastamaan.

Apostoli Paavalin tavoin saamme joka päivä rukoilla, että ” meidän rakkautemme kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisimme erottaa, mikä on tärkeää, säilyisimme puhtaina ja moitteettomina odottaessamme Kristuksen päivää ja tuottaisimme Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus”. (persoonamuoto muokattuna Fil. 1: 9–11)

Tapahtuu pyhä vaihtokauppa. Pyhässä vaihtokaupassa pyhää on vain vastaanottaja. Hän on itse aloitteentekijä. Onneksi, sillä ei meillä juuri vaihtoarvoa muuten olisikaan. Jumala ottaa vastaan romumme ja rikkomuksemme. Vastalahjaksi hän antaa armoa ja anteeksiantoa. Melkoisen epäsuhteinen vaihtokauppa. Jumala ehdottaa muitakin villejä vaihtokauppoja. Vaihdetaan rakkaudettomuus rakkauteen. Muutetaan itsekkyys itsensä ja toisten arvostamiseen. Korvataan murehtiminen luottamuksella. Sitä on täysin ansaitsematon rakkaus meitä kohtaan, armo.

Kun sinä ja minä olemme saaneet niin valtavasti anteeksi Jumalalta, miten meillä on pokkaa olla antamatta anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet?

Miksi meidän on niin vaikeaa antaa anteeksi? Miksi on vaikeaa kohdella kaikkia ihmisiä ystävällisesti, lempeästi ja rakastavasti? Mitä sellaista tämä toinen ihminen olisi voinut tehdä, että sitä meidän olisi vaikea antaa anteeksi?

─ ei kaikista ihmisistä voi tykätä – se ei kuitenkaan oikeuta kohtelemaan heitä miten sattuu, jokainen ihminen on Jumalan rakkauden arvoinen, mekin voimme kohdella kaikkia arvostavasti

─ joskus loukkaukset satuttavat todella syvältä: koemme vääryyttä tai suoranaista väkivaltaa, henkistä tai ruumiillista, sellaiset haavat eivät umpeudu helposti, katkeruus ja viha pitävät haavoja auki – meillä on oikeus olla vihaisia, vääryyttä ei tarvitse sietää, viha voi saada aikaan muutoksen, mutta silloin kun se jää päälle, se lamaannuttaa

Mitä hyötyä siitä olisi, jos kykenisimme antamaan anteeksi?

─ mitä se vaikuttaisi meihin itseemme? anteeksianto vapauttaa vihasta ja katkeruudesta, ihminen alkaa kokea jälleen elämäniloa

─ mikä vaikutus sillä voisi olla toiseen ihmiseen? hän voi vapautua syyllisyydestä ja kokea Jumalan rakkautta -> ja mitä kaikkea se voisi saadakaan aikaan…

Jumalan armo velvoittaa antamaan anteeksi ja samalla Jumalan armo antaa myös voiman antaa anteeksi. Joka päivä joudumme kohtaamaan oman itsekkyytemme, laiskuutemme, välinpitämättömyytemme. Hyvä ja paha taistelevat meissä.

Taistele takaisin, FightBack! Sinun ei tarvitse tehdä sitä väkisin, yksin, armottomasti kamppaillen. Katso toista ihmistä Jumalan rakkauden arvoisena ja taistele rakkaudesta älä pakosta Jumalalta voimaa rukoillen. Taistele siksi, että Jumala tahtoo niin. Taistele siksi, että anteeksianto tekee tästä maailmasta paremman paikan elää meille kaikille. Anteeksianto vapauttaa, murtaa ihmisten välisiä esteitä, tuo meitä lähemmäksi toisiamme. Luota siihen, että Jumala rakastaa sinua. Ilman ehtoja. Ja anna kiitollisuuden Jumalaa kohtaan näkyä rakkautena lähimmäistä kohtaan.

Ota yhteyttä

pappi
PL 134
04201 Kerava

Somekanavat: Facebook Asta Koponen, Instagram @asta.koponen ja Twitter @AstaKoponen.

Olen kiinnostunut parisuhteen hyvinvoinnista.Olen kouluttautunut Solmu-neuvojaksi ja -ohjaajaksi. Olen mielelläni tukena, jos parisuhteessa on ongelmia tai niiden syntymistä halutaan ennaltaehkäistä.