Chris Montgomeryn saarna 21.3.2021


Luuk. 1:46–55

Teini-ikä on jännittävää aikaa. Jokainen nuori kokee aikamoisen tunteiden vuoristoradan. Muistan itse noita vuosia hyvin! Kaipaus, pettymykset, toivo, rakkaus tulevat toisensa peräkkäin. Samalla nuori kasvaa nopeasti fyysisesti, emotionaalisesti ja älyllisesti. Pidetään tätä kaikkea mielessämme, kun pohditaan tämän päivän evankeliumia: Marian ylistyslaulua. Perimätiedon mukaan Maria oli hyvin nuori, kun hän tuli raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksella. Onko kukaan nuori kokenut mitään vastaavaa: enkeli ilmoittaa hänelle, että hän tulee synnyttämään Jeesuksen, Jumalan Pojan! Sitten hän tapaa hänen serkkunsa, Elisabetin, tavallisen ja tutun ihmisen siis, joka vahvistaa sitä, mitä Maria oli juuri kuullut tällä ihmeellisellä tavalla sanoilla ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin! … Herrani äiti! … Autuas sinä, joka uskoit!” (Luuk. 1:42 – 45) Eli serkun sanat, ei enkelin. Onko sinun serkkusi koskaan puhunut sinulle tällä tavalla?!

Maria koki kaikenlaiset tunteet – hämmennyksen, pelon, ilon – mutta ilon ennen kaikkea ja täynnä iloa hän lausui tämän rukouksen, tai ylistyslaulun. Ei välttämättä sanasta sanaan – Luukas varmasti käytti jotakin taiteellista vapautta, kun hän kirjoitti sen ylös vuosia myöhemmin. Tämä ylistyslaulu muistuttaa paljon Hannan ylistyslaulua, tämän päivän ensimmäistä lukukappalettamme. Hanna kiittää Jumalaa pojastaan, jonka hän synnytti vaikka oli jo vanha. Samuel-pojasta tuli suuri profeetta ja voiteli Daavidin kuninkaaksi. Marian syyt iloita ovat eri: juuri hänestä, kaikista naisista, tulee Herran äiti, hän synnyttää Israelin Vapahtajan. Hän muistuttaa, että Jumala on aina auttanut hänen kansaansa Israel, vaikka he olivat toistuvasti kääntyneet hänen tahtoaan vastaan. Maria itse ei ota mitään kunniaa, vaan korostaa, että Jumala on tehnyt suuria tekoja hänessä.

Väillä Maria tuntuu puhuvan menneisyydestä, siitä mitä Jumala on tehnyt. Toisissa kohdissa tuntuu siltä, että sanoma on ajaton: tämä sanoma pätee kaikille sukupolville. Se, että tämä ylistyslaulu muistuttaa paljon Hannan ylistyslaulua on merkki siitä, että samat teemat askarruttavat jokaista sukupolvea: suhde Jumalan ja ihmisen välillä, oikeudenmukaisuus tässä elämässä, ja myös jälkielämässä. Jumalan ikuiset totuudet eivät ole sidottuja vain yhteen aikaan.  

Tämä ylistyslaulu ei ole kuitenkaan vain kaunis ylistysrukous, vaan on haaste kaikille kristityille pohtimaan isoja kysymyksiä. Miksi Jumala valitsi niin usein vaatimattomia, tavallisia ihmisiä, joiden kautta tehdä hänen työtään? Vanhan testamentin Joosef ja Daavid, ja Uuden testamentin Joosef, Johannes Kastaja ja opetuslapset tulevat mieleen esimerkkeinä tavallisista ihmisistä, joilla ei ole mitään erityisiä lahjoja ihmisten silmissä. Miten Jumala sitten suhtautuu muihin – rikkaisiin, hyviin koulutettuihin? Muistetaan, että Jumala toimi Raamatussa myös suurten kautta: Israelin kuninkaat, Babylonian kuningas Nebukadnessar ja kolme tietäjää, mm. Ja Jeesus kehottaa juutalaisia maksamaan veroja keisarille eli selvästi hyväksyy roomalaisten vallan Israelissa. Onko Jumala sittenkään köyhien ja sorrettujen puolella? Ja aikooko hän oikeasti rangaista rikkaat? Eikö hän ole kaikkien Jumala? Kenelläkään ihmisryhmällä ei ole oikeutta ”omistaa” Jumala. 

Mustat orjat Amerikassa löysivät paljon lohdutusta ja toivoa kertomuksesta Israelin kansan paosta Egyptistä, jossa nämä olivat olleet orjina. Niin kuin Jumala auttoi israelilaisia silloin, hän auttaisi mustia heidän vapaustaistelussaan. Meidän ajassamme latinalaisamerikkalaiset vapautuksen teologit ovat käyttäneet Raamatun sanaa puolustamaan pyrkimyksiä sosiaalisiin uudistuksiin, kuten reilumpi vauraudenjako rikkaiden ja köyhien välissä. Sikäläiset diktaattorit yrittivät jopa estää Marian ylistyslaulun käytön messussa pelossa, että sanat kuten ”Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan” aiheuttaisivat levottomuuksia. Minusta Raamatun Sana tässä, ja monissa muissa kohdissa on selvästi oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolella. Köyhiä, leskiä, orpoja, muukalaisia on autettava, ja vallanpitäjien on pysyttävä nöyrinä muistaen, että he saivat heidän valtansa Jumalalta. Toisaalta, Raamatussa ei oteta kantaa poliittisiin kysymyksiin,  kuten, että onko kansalla oikeus syöstä korruptoitunut itsevaltias vallasta väkivalloin vai ei. Jumala viisaudessaan antoi ihmisille yleisiä ohjeita ja käskyjä ja viisauden päättää itsemme miten tulkita ne, pikemmin kuin suoria käskyjä ja ohjeita vallankumouksen puolesta tai sitä vastaan. Raamatussa Jumala on välillä sorretun kansan ”puolella”, välillä vallanpitäjän ”puolella”. Poliittiset ja sosiaaliset tilanteet eri maissa eri historian vaiheissa on niin erilaisia, että ei voisi olla yksi yksinkertainen opetus joka pätisi kaikkiin. 

Samalla tämä ylistyslaulu kehottaa meitä kohdata ”ylpeitä ajatuksia” sydämessämme. Jokainen ajattelee joskus ylpeästi, näin, että minä tiedän muita, jopa Jumalaa paremmin. Tämä rukous on muistutus siitä, että tällainen ajatustapa vie meidät väärälle tielle. On hyvä kysyä itseltämme joka päivä, ajattelenko kuten kristityn pitää, vai yritänkö alitajuisesti korottaa itseäni ja minun itsekkäitä haluja?   

Jos meillä olisi syitä ylpeyteen, olkoon tämä ylpeys se, että Jumala on valinnut meidät, että me saamme kutsua hänet isäksemme, niin kuin Maria oli ylpeä siitä, että Jumala oli valinnut hänet. Nöyryys-teeman rinnalla on siis tämä kristittyjen ylpeys, ylpeys olla mukana meitä suuremmassa asiassa, jossa Kristus ei ole vain nöyrä puusepän poika, vain myös meidän Vapahtajamme ja kuninkaamme. Ja nöyrä palvelijatar Maria on myös ”Jumalan äiti” ja ”taivaiden kuningatar” – hienoja, sopivan ylpeitä nimikkeitä, joita käytetään paljon ortodoksissa ja katolisissa piireissä.

Lopuksi kerron lyhyen tarinan miehestä nimeltään Muretus, joka eli keskiajalla. Hän oli hyvin koulutettu, mutta köyhä. Jonkin matkan aikana hän sairastui ja tarvitsi hoitoa. Paikalliset lääkärit keskustelivat hänestä keskenään hänen läsnäolossaan, mutta latinaksi, kuten oli tapana silloin, oppineiden joukossa. Ei kannata pelastaa hänen henkeään, he sanoivat, hän on vain merkityksetön talonpoika, vailla arvoa. Mutta Muretus oli ymmärtänyt heitä, ja sanoi, ”Ei kukaan ihminen ole vailla arvoa, jonka puolesta Kristus on kuollut.” Aamen.      

Chris Montgomeryn kasvokuva.

Ota yhteyttä

pappi
PL 134
04201 Kerava

Multicultural work. Katupappilan Olohuoneen koordinaattori.