Emmi Gongin saarna pääsiäissunnuntaina 12.4.2020

Joh. 20: 1-10
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.
Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista.
Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa.

Magdalan Maria oli menossa haudalle, kenties pesemään ja pukemaan Jeesuksen, mutta ennen kaikkea hyvästelemään hänet. Kuinka raskas paino Marialla onkaan ollut rinnassaan, kun hän on kävellyt haudalle henkisesti valmistautuen hyvästelemään rakkaan opettajansa. Kuitenkin haudalle saavuttuaan hän huomaa haudan olevan tyhjä. Onko joku vienyt Jeesuksen? Miksi kivi on vieritetty pois? Miksi käärinliinat on viikattu? Hän menee kertomaan muille ja myöhemmin he saavat tietää, että Jeesus on noussut kuolleista.

Jeesus on noussut kuolleista! Ja kaikista ihmisistä, kaikista opetuslapsista, hän valitsi juuri Marian tämän ihmeen todistajaksi. Marian, joka oli nainen. Marian, jolla joidenkin mielestä oli kyseenalainen maine. Tuohon aikaan naisten todistusta ei pidetty luotettavana eikä heitä pidetty miesten veroisina. Edes muut opetuslapset eivät luottaneet Marian sanaan, vaan lähtivät juoksujalkaa haudalle nähdäkseen omin silmin sen, mistä Maria todisti.

Kuinka monet kerrat Jeesus valitsikaan ihmisiä, joita maailma ei olisi valinnut? Hänen luokseen olivat tervetulleita tullimiehet ja köyhät, sairaat ja syntiset. Jeesus ei erotellut ihmisiä, hän ei mukautunut siihen, mitä maailma ajatteli. Hän toimi sen mukaan, mikä on oikein – ei sen mukaan, mikä on yleisesti hyväksyttyä. Toisaalta Jeesus osasi olla myös kovasanainen ja vaatia muutosta, vaatia parannusta ja nöyrtymistä. Jeesuksen rakkaus oli vaativaa rakkautta, toimintaan ja oikeudenmukaisuuteen rohkaisevaa. Hänen rakkautensa ei ollut valjua eikä vesitettyä. Sen ei ollut tarkoitus tuudittaa meitä turvallisuudentunteeseen tai antaa meille mahdollisuutta jäädä paikallemme seisoskelemaan.

Jeesus ajoi muutosta parempaan ja kehotti meitä rohkeuteen. Rohkeuteen seisoa sen takana, minkä uskomme oikeaksi. Ja kuitenkaan hän ei odottanut tämän kaiken tapahtuvan sormia napsauttamalla. Ihmiselämä on kasvua ja kipuilua, kaatumista ja nousemista uudelleen. Jo opetuslasten elämä todistaa tästä. Pietari oli kiivas ja vahva persoona, mutta kuitenkin tosi paikan tullen hän kielsi Jeesuksen kolme kertaa. Epäonnistuminen ei kuitenkaan johtanut hylkäämiseen, vaan Pietari sai mahdollisuuden näyttää Jeesukselle löytäneensä rohkeutensa. Jeesuksen rakkaus ja Jeesuksen uhraus uudistivat Pietaria sisältä. Ei hän omassa voimassaan uudistunut ja löytänyt rohkeutta jopa kuolla asiansa puolesta. Jeesus lahjoitti sen hänelle. Jeesus luotti Pietarin rohkeuteen ja näki hänen potentiaalinsa, silloinkin, kun Pietari ei itse sitä nähnyt.

Aivan kuten Jeesus luotti Mariaan ja Pietariin, Jeesus luottaa sinuunkin. Hän luottaa sinuun silloin, kun et itse luota itseesi. Silloin, kun olet epäonnistunut ja tuntuu, että kaikki on menetetty. Vaikka oma olo olisi kuinka lannistettu ja luovuttaminen tuntuisi ainoalta vaihtoehdolta, Jeesus on vierellämme. Hän ei näe virheitämme vaan potentiaalimme. Kaiken sen, mihin pystymme, jos vain luotamme häneen ja luotamme itseemme. Jeesus ottaa meitä kädestä kiinni, nostaa katseemme tulevaisuuteen ja rohkaisee eteenpäin.

Jeesus antoi itsensä meidän puolestamme. Hän oli valmis kuolemaan, koska rakasti meitä niin paljon. Niin valtavasti Jeesuksella on luottoa meihin. Vaikka usko toisinaan vaatii paljon ja joudumme tiukkoihin tilanteisiin, niin Jeesus ei jätä meitä yksin. Ei koskaan. Hän on kutsunut meidät seuraamaan itseään, eikä hän peru kutsuaan. Jeesus on paimen: Hän rohkaisee ja auttaa meitä. Ei hän jätä meitä kantamaan yksin kohtuuttomia taakkoja ja pudistele päätään jossakin pilvenreunalla. Hän valaa meihin uskoa, silloin kun emme itse sitä löydä, hän valaa meihin toivoa silloin, kun kaikki on pimeää. Aivan kuten Marian saapuessa haudalle: Hänen mielensä oli synkkä ja toivo sammunut, mutta Jeesus käänsi surun jälleen iloksi ja sytytti toivon Marian sydämeen.

Jeesus on noussut kuolleista meidän tähtemme. Juuri sinun ja juuri minun. Olimmepa me millaisessa tilanteessa tahansa oman elämämme kanssa. Hän haluaa kutsua myös sinua luokseen ja ylösnousemuksensa todistajaksi tänäänkin. Juuri sinua. Juuri tänään. Ole rohkea ja tartu ojennettuun käteen. Kristus on noussut kuolleista!

Emmi Gongin kasvokuva.