Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne? Jeesus ei halua puuttua omaisuuteen liittyviin kiistoihin tai ylipäätään ruveta välikädeksi toisten asioissa. Tässäkin tilanteessa mies tulee jo tietyllä asenteella Jeesuksen luo: Sano veljelleni, että hän tekee kuten haluan. Mies ei tullut kysymään Jeesukselta neuvoa, vaan halusi käyttää Jeesuksen arvostettua asemaa hyväkseen saadakseen veljensä tekemään niin kuin hän haluaa. Luulen, että myös Jeesus huomasi tämän ja ainakin osaksi sen takia kieltäytyi.
Jeesus puhuu ahneutta vastaan ja muistuttaa siitä, kuinka emme voi rakentaa elämäämme omaisuuden varaan, sillä kun kuolemamme hetki koittaa, kaikki keräämämme jää tänne maan päälle. Ihmisillä on monia erilaisia syitä haalia rikkauksia itselleen: Jotkut kaipaavat taloudellista turvallisuutta, toiset valtaa tai arvostusta, kolmannet yrittävät täyttää sisällään olevaa tyhjiötä tavaralla. Olivatpa syymme millaisia tahansa, liika kiinnittyminen rahaan ja tavaraan vahingoittaa suhdettamme läheisiimme ja Jumalaan.
Palatakseni tuohon perinnönjakoasiaan: Moni perhe on riitautunut perintöasioiden äärellä. Rikkaan mummon tapauksessa lapset saattavat jo tämän eläessä kieltää mummoa käyttämästä rahojaan, että tulee varmasti perintöä. Tai se sisaruksista, joka ei koskaan käynyt häntä katsomassa, on ensimmäisenä hakemassa ”omiaan pois”. Vastaavasti perintö saattaa aiheuttaa myös muunlaisia erimielisyyksiä: Pidetäänkö suvun mökki? Tulisiko pitämistä kannattavien ostaa myymistä kannattavat täydellä hinnalla ulos? Entä kuka päättää remonteista?
”Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut - kenelle se joutuu?” Yleensä kuolema yllättää meidät. Vain harva tietää kuolemansa hetken tai pystyy siihen todella valmistautumaan. Oletko miettinyt omaa kuolemaasi? Oletko miettinyt, mitä sinulta tänne jää ja miten sen jälkeenjäävät jakavat? Monelle kuoleman ajatteleminen on vaikeaa ja sitä haluaisi vaan ajatella mukavampia asioita. Enhän minä nyt vielä ole kuolemassa, turha sillä on vaivata päätään. Sen lisäksi, että miettisi sitä, miten oma omaisuus jaetaan, voisi miettiä myös sitä, olenko valmis luopumaan? Jos lähtösi hetki tulisi nyt, kuinka kiinni olisit omaisuudessasi?
Toinen iso teema raamatunkohdassa on luottamus. Mihin oma luottamus on laitettu? Vertauksen rikas mies ajatteli: ”Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!” Hänellä oli turvallinen ja luottavainen olo omaisuutensa kanssa. Onhan se totta, että köyhä joutuu jatkuvasti huolehtimaan, mistä saa ruokaa itselleen ja lapsilleen, kuinka maksaa kaikki laskut ja selvitä taas seuraavaan kuukauteen. Turvattomuus syö jaksamista ja voimia ja kaventaa maailmaa. Riittävät tulot tuovat turvaa ja vapauttavat ajattelemaan muutakin kuin selviytymistä. Ideaalitilanteessa ihminen varmaankin luottaisi täysin sydämin Jumalaan, siihen, että Jumala antaa meille kaiken, mitä elääksemme tarvitsemme. Monessakin kohtaa – jo raamatunkertomusten ihmisten elämissä – ideaalitilanne on kaukana todellisuudesta. Joona pakeni, Daavid otti vierasmaalaisia vaimoja, Pietari kielsi Jeesuksen, Tuomas epäili. Kuitenkaan Jumala ei hylännyt heitä.
Luottaminen on vaikeaa ja toisten almujen varaan jättäytyminen vielä vaikeampaa. Ajattelen – tai ainakin toivon – että Jeesus monessa kohtaa myös liioitteli sanomisiaan ja herätteli kuulijoitaan kärjistyksillä ja kaikki tai ei mitään -ajattelulla. Ehkäpä rikkautta tärkeämpää on myös se, miten sitä käyttää ja onko siitä valmis luopumaan. Onko lopullinen ja viimeinen turvamme Jumalassa eikä maallisissa asioissa?
Raamatunkohdassa puhutaan ihmisestä, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona. Mikä on tämä aarre Jumalan luona ja miten voisimme sen löytää? Ehkäpä tämä aarre voisi olla yhteys Jumalaan, sydämen usko Jeesukseen ja rakkaus lähimmäiseen. Luukkaan edellisessä luvussa luvataankin, että pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Uskon, että voimme tämän aarteen löytää, jos haluamme olla lähellä Jumalaa, sillä Jumala haluaa aina olla lähellä meitä.