Markus Tirrasen hartaus talvisodan päättymisen muistotilaisuudessa 13.3.2022

Vanhasta testamentista. Miikan kirjan luvusta 4.  
  Hän, Herra, ratkaisee kansakuntien riidat,
  hän jakaa oikeutta väkeville kansoille
  lähellä ja kaukana.
  Niin taotaan miekat auran teriksi
  ja keihäät vesureiksi.
  Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan
  eikä harjoittele sotataitoja.

Arvoisat sotiemme veteraanit. Hyvä paikalla oleva seurakunta. Tänään tuomme kiitoksemme rauhasta. 82 vuotta sitten moniin rukouksiin vastattiin, kun talvisota päättyi. Rauhan merkityksen ymmärtää todella vasta silloin, kun on kokenut sen järkkyvän.
Euroopassa on järkkynyt rauha. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan todellisuuden hetkessä silmiemme eteen. Tätä todellisuutta ovat katselleet niin nuoret, kuin iäkkäämmätkin silmät. Puhelimen ruudulta voi seurata sotaa reaaliajassa. Pieni ja iso ihminen kysyy, miten meidän käy?
Inhimillisen kärsimyksen keskellä on toivo paremmasta. Taistelu pahaa vastaan on yhdistänyt ihmiset. Jatkuvasti on noussut esiin uusia innovatiivisia tapoja auttaa ja toimia rauhan edistämiseksi.

Suomessa valmistaudutaan Ukrainan pakolaisten laajamittaiseen maahantuloon. Myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat eri puolilla Suomea ovat käynnistäneet valmistautumisen.

Konkreettisen avun lisäksi tärkeä työkalu rauhan puolesta on rukous. Saatamme kysyä, mitä hyötyä on rukoilla? Mikä on rukouksen merkitys, jos kerran Jumala sallii pahan? Eikö rukous silloin omituisella tavalla ole toimintaa Jumalan sallimusta vastaan? Mikä rukoilla jonkin sellaisen päättymistä, joka tapahtuu Jumalan sallimuksesta?

Pysäyttävä ajatus.

Maailmaa ja sen kärsimystä katsellessa moni rukoilee. Herra armahda meitä. Herra armahda maailmaa. Herra, varjele läheiseni. Varjele minut.
Meidän tulee rukoilla, vaikka emme tiedä, miten rukous vaikuttaa ja mikä lopulta on rukouksen merkitys. Jumala itse kehottaa meitä rukoukseen. Käännymme Hänen puoleensa, vaikka emme lopulta täysin ymmärrä, mikä merkitys rukouksella on.

Kristityt rukoilevat, koska kaikki on lopulta Jumalan kädessä. Meidän tulee rukoilla silloinkin, kun emme ymmärrä sallimusta. Tämä tekee asian ajattelemisen niin vaikeaksi. Kärsimyksen ongelmaa ei ole kukaan kyennyt ratkaisemaan. Miksi Jumala sallii pahan? Lopullista vastausta ei tunnu olevan.

Pieninä ihmisinä rukoilemme Jumalaa päästämään meidät pahasta. Rukoilemme vapautusta kärsimyksestä, jonka kuitenkin Jumala sallii. Kristittyinä siis vastustamme Jumalan sallimusta kädet ristissä. Protestoimme Jumalaa vastaan, osoitamme mieltämme Hänen sallimuksiaan vastaan.
Paha ei riehu maailmassa ilman Jumalan sallimusta. Tätä emme oikein voi käsittää. Kärsimys on kristinuskon vaikeimpia kysymyksiä. Kaikki paha tapahtuu loppujen lopulta Jumalan silmien alla, Hänen sallimuksestaan.

Rukous ja sallimus ovat tärkeä pari. Jumala kehottaa meitä rukoilemaan. Siksi kirkot rukoilevat rauhan puolesta ja tekevät konkreettisia töitä hyvän eteen. Pahaa kohtaan pitää osoittaa mieltä ja tehdä konkreettisia tekoja hyvän puolesta.

Kun itse rukoilen, ajattelen kantavani kärsivien ihmisten hätää. Jumalan valtakunta on kärsivän maailman keskuudessa. Kun rukoilen, osoitan mieltäni Jumalan sallimusta kohtaan. Aamenen lausuttuani en ymmärrä Jumalaa yhtään paremmin. Silti koen, että sen minkä tein, minun tulikin tehdä. 
Viettäessämme talvisodan päättymisen muistopäivää, kiitämme rauhasta, sodan päättymisestä ja vapautemme puolesta taistelleista ihmisistä. Muistamme edellisten sukupolvien perintöä. Rukoilemme rauhaa ja turvaa maallemme, jotta saisimme jatkossakin elää rauhassa toinen toisiamme kunnioittaen.

Sodan päättymistä rukoilee tällä hetkellä moni ihminen maailmassa. Avunhuudot Luojan puoleen kaikuvat eri puolilla Ukrainaa. Muistaen itsenäisyytemme ja siitä maksetun hinnan, rukoilemme nyt rauhan ja Ukrainan puolesta:

Pyhä Kolmiyhteinen Jumala,
Vahvista meissä toivoa, kun sodan uhka ahdistaa.
Varjele Ukrainan kansaa.
Säästä ihmiset sodan kärsimyksiltä,
suo etteivät perheet jää sen jalkoihin.
Vahvista yhteyttä ihmisten, kansojen ja valtioiden välillä.
Vapahtajamme Jeesus Kristus,
tule sinä rauhaksi levottomiin sydämiimme.
Tee meistä rauhasi välikappaleita työpaikoilla, luottamustoimissa ja ystävien parissa.
Aamen.
Siunatkoon teitä kolmiyhteinen Jumala. Isä, Poika ja Pyhä Henki.

(Hartauspuheessa aineksia Kari Kuulan kolumnista Mitä järkeä on rukoilla Jumalaa auttamaan Ukrainaa? Kaikkivaltias itse sallii lopulta pahan)
 

kirkkoherra Markus Tirranen puhujapöntössä.

Ota yhteyttä

kirkkoherra
Soittopyynnöt kirkkoherranviraston kautta, p. 040 687 7840 tai p. 0400 378 087
PL 134
04201 Kerava

Olen ollut Keravan seurakunnan pappi vuodesta 2007. Kirkkoherrana olen toiminut vuoden 2019 alusta alkaen. Tällä hetkellä toimin myös Tuusulan rovastikunnan lääninrovastina.

Johtamistapaani kuvailen sanalla palveleva johtajuus. Ihmisenä minua kuuvaavat parhaiten sanat määrätietoinen, energinen ja vakuuttava.


Vapaa-aikani annan perheelle, harrastuksille ja ystäville. Jokapäiväisen liikunnan avulla pysyn kunnossa ja jaksan työelämässä virkeänä. Olen myös sivutoiminen Personal trainer ja valmennan ihmisiä kohti parempaa hyvinvointia.


Mottoni on positiivareilta lainattu: "Asenne ratkaisee. Aina!"