Samuli Koivurannan saarna 12.1.2020

Kenestä profeetta puhuu? 
(Jes. 61: 1-3; Ap. t. 8: 26–40; Joh. 1: 18-24)

”Kenestä profeetta puhuu?” ”Kuka hän on?” Tällaisia kysymyksiä kuulemme päivän raamatunteksteissä. Vastauksiakin annetaan, mutta ehkä on aluksi hyvä pysähtyä nimenomaan kysymysten äärellä. Jos nimittäin emme tiedä, mitä kysymys tarkoittaa, on harvoin hyötyä myöskään vastauksesta.

Palataan hetkeksi profeetta Jesajan ajan Lähi-Itään. Lähi-Itä eli nykyisen Israelin, Syyrian, Jordanian, Irakin ja Iranin seutu ei ole vain nykypäivän kriisien keskus, vaan se oli varsin sotaisa paikka jo 3000 vuotta sitten. Jesajan kirjan kirjoittamisen aikoihin konfliktiherkkä alue oli vuoroin Assyrian, Babylonian ja Persian vallan alla. Näihin aikoihin sijoittui myös Juudan kansan pakkosiirtolaisuuden aika, johon Jesajan kirja ajallisesti sijoittuu. Kokonainen kansa eli vankeudessa sukupolvien ajan. Sen identiteetti ja elämän tarkoitus olivat vaakalaudalla. Omaa hallitsijaa vailla oleva kansa odotti Messiasta, Vapauttajaa, ja ylipäätään sellaista aikaa, jolloin oikeus tapahtuisi ja kaikki saisivat elää vapaina. Kuka voisi olla tuo Vapauttaja? Ehkäpä Persian kuningas Kyyros? Vai profeettaa itseänsäkö tässä tarkoitetaan? Tai olisiko kärsivä Herran palvelija jopa Israelin kansa itse?
Aikanaan Jumalan kansa sai palata omaan maahansa. Jotain lupauksesta oli siis toteutunut, mutta lopullinen vapautus antoi silti odottaa itseään. Herran voideltua ei ollut saapunut. Pyhää maata riepoteltiin edelleen milloin Makedonian, milloin Rooman valtakunnan alaisuudessa.

Tänään me olemme kuulleet profeettojen, Jesajan ja Johannes Kastajan todistusta. Molempien julistuksessa on se erikoinen piirre, että he kertovat jostain tulevasta ”hänestä” tai ”minästä”, jota he eivät tuntuisi kuultujen raamatuntekstien perusteella edes ennalta tuntevan. ”Kenestä profeetta puhuu?” ”Kuka hän on?” Tällaiset kysymykset eivät olleet vain satunaisen ymmärtämättömän etiopialaisen tienkulkijan kysymyksiä, vaan oikeastaan kaikkien – koko ihmiskunnan kysymyksiä.
Voisivatko nuo kysymykset olla meidän kysymyksiämme myös nykyaikana, minunkin kysymyksiä?

VK 929a
Kuka oon sinun suunnitelmassas, 
kuka oon, mikä tarkoitukseni? 
Miksi synnyin tällaiseksi? 
Kuka oon? Sinun salaisuutesi? 
Onko maan päällä pala taivasta? 
Onko kaikella tarkoituksensa? 
Onko kaikki Sun vaikutuksessas? 
Teetkö uuden ihmeen aina kun joku syntyy? 

Niin, mikä on minun paikkani tässä maailmassa, mikä on tarkoitukseni? Mistä minä löydän tässä maailmassa taivaan? Kuka hallitsee kaikkea ja voi vapauttaa minut olemaan se, joka minun on tarkoitus olla?
Jesajan kirja puhuu köyhistä, mieleltään murtuneista, murheellisista, vangituista ja kahlehdituista. Löydänkö itseni näiden joukosta? Entä osaanko auttaa muita hädässä olevia? Kuka minut siihen vapauttaisi? ”Kenestä profeetta puhuu?” ”Kuka hän on?”

Johannes Kastajasta tuli erityinen profeetta. Johannes paitsi kertoi hänestä, jota Johannes ei itsekään tuntenut, myös vei ihmiset katsomaan tuota Voideltua – Messiasta. ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!” Jumalan Voideltu saa nyt todelliset kasvot. Jumala tulee tunnetuksi Pojassaan, jonka Pyhä Henki osoittaa. Jumala ei näin ole enää tuntematon Jumala – vaan kolmiyhteinen Jumala, joka on läsnä tässä ja nyt kasteen lahjan kautta. Elämä saa uuden suunnan, suunnan kohti ristiä.
Messias, Jumalan voideltu, Jeesus Kristus on siis hän, josta profeetta puhuu, josta me puhumme. Hän ilmoittaa köyhille hyvän sanoman, parantaa ne, joiden mieli on murtunut, julistaa vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, hän lohduttaa kaikkia murheellisia.
Messias, Jumalan voideltu, Jeesus Kristus on samalla hän, joka on kärsivä Herran palvelija, lammas, joka viedään teuraaksi, Jumalan Karitsa, joka alennetaan ja joka ottaa pois maailman synnin.

Mutta kuka siis minä oon sinun suunnitelmassas, mikä on tarkoitukseni? Jos Jeesus onkin Voideltu, mitä tämä tarkoittaa hänen kansalleen, kastetuille tien kulkijoille. Kastettu etiopialainen mies ei tullut matkansa päätepisteeseen, vaan pikemmin käännekohtaan. Jeesuksen tuoma hyvä sanoma ja vapautus, josta profeetat julistivat, ovat siis jo nyt todellisuutta kastetulle, mutta samalla kastetun matka maailman ilojen ja surujen keskellä vielä jatkuu.

Kastetun matka on kääntymistä poispäin itsestään eli jatkuvaa paluuta alttarin luo jumalanpalvelukseen. Siksi tämä messu tänäänkin on avoinna kaikille kastetuille, myös kastetta odottaville, ikään, sukupuoleen ja ihonväriin katsomatta. Jokainen kastettu tarvitsee uutta jumalanpalvelusta, jossa hän voi katsoa Jumalan Karitsaa, tulla hänen lähelleen. Ei tämä ole vain aikuisten messu, vaan kaikkien kastettujen messu.

Todellinen Jumalan kansan jumalanpalvelus ei myöskään pääty näiden seinien sisälle. Se jatkuu uudessa kuuliaisuudessa sillä matkalla, johon meitä viedään päivästä päivään: ilmoittamaan köyhille hyvää sanomaa, parantamaan heitä, joilla mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, lohduttamaan kaikkia murheellisia. Meidän tulee olla heitä, jotka suojelevat ja pitävät huolta lähimmäisistämme lähellä ja kaukana. Meidän tulee olla heitä, jotka varjelevat luontoa saastumiselta ja estävät ilmastonmuutosta. Meidän tulee olla heitä, jotka estävät vihapuheen ja väärän tiedon leviämisen. Meidän tulee kaikessa olla oikeudenmukaisuuden puolella.

Se on oikeaa ainoan todellisen Kolmiyhteisen Jumalan palvomista, kasteen armossa elämistä.

VK 929b
Sinä kaunis ja ihmeellinen, 
Sinä suuri ja täydellinen, 
Sinä tuot minut valoon ja kirkkauteen, 
Sinä ravitset, Sinä suojelet. 
Minut kirkasta Sun valollas 
ja turvaa rakkaudellas. 
Minut siunaa aamuin illoin, 
minut siunaa. 
Miksi armosi onkaan ääretön, 
minut siunaa, 
minut siunaa.

Samuli Koivuranta.
rippikoulutyön pappi
PL 134
04201 Kerava

Olen seurakuntalainen ja pappi. Työssäni toimin normaalien papin tehtävien lisäksi rippikoulutyön kokonaisuudesta vastaavana pappina. Minua lähellä on monenlaisen seurakunnan yhteisesti toimittama yhteinen messu.

Perhe-elämä, liikunta ja musiikin harrastaminen pitävät jalat tarpeellisesti maan pinnalla.