Espoon hiippakunta 20 vuotta - emerita kirkkoherra Anja Hännisen esitys 1.9.2024

Hiippakunnan synty

Tänään kaikissa hiippakuntamme seurakunnissa juhlitaan hiippakuntamme kahden vuosikymmenen taivalta teemalla:
Kristuksen kirkko, Toivo ja Luomakunta.
Samoin istutetaan Kaisa piispamme lahjoittama Toivon perheomenapuu kantamaan hedelmää ja luomaan toivoa tässä muuttuvassa maailmassa.

Hiippakuntamme perustamisen aikaan olin tämän seurakunnan kirkkoherrana ja mukana yhdessä valmistelutyöryhmässä.

Meidän ev.lut. kirkossammehan on tällä hetkellä yhdeksän hiippakuntaa, joista Espoo on nyt nuorin. Paikallisseurakuntia on 354.

Espoon 1.1.2004 aloittanut hiippakunta muodostui Helsingin hiippakunnan jakamisesta, koska hiippakunta oli jo liian suuri monien sille kuuluvien tehtävien hoidon kannalta.
Helsingin hiippakunta oli perustettu vuonna 1959 siten, että Tampereen hiippakunta jaettiin kahtia.

Aloitteen hiippakuntamme synnystä teki piispa Aimo T. Nikolainen v.1979, mutta se ei tuottanut tulosta.
Toisen aloitteen tekivät Arto Laitinen ja Iivari Rämä v. 1989, eikä sekään edennyt.
Kolmannen aloitteen tekivät Espoon rovastikuntakokouksessa Espoon kirkkoherrat v. 1996, ja se jäi kirkkohallitukseen.
Neljännen esityksen v, 1998 teki Helsingin tuomiokapitulin asettama työryhmä. Vuonna 2000 esitys kirkkohallitukselta eteni kirkolliskokoukseen ja tuotti lopulta tuloksen.
Espoon hiippakunnan synty kesti näin 25 vuotta.

Kirkolliskokous päätti myös uuden hiippakunnan keskukseksi Espoon. 
Kovaa kiistaa käytiin ennen sitä myös Lohjan mahdollisuudesta tulla hiippakunnan keskukseksi.
Espoon voittaessa vuonna 2004 perustetun uuden hiippakunnan Tuomiokirkoksi tuli Kanta-Espoon 1400-luvulta peräisin oleva Kuninkaantien varrella sijaitseva kirkko. Samalla myös Kanta-Espoon seurakunnan kirkkoherrasta Marjatta Laitisesta tuli Tuomiokirkkoseurakunnan ensimmäinen tuomiorovasti.

Helsingin hiippakuntaan jäivät vuonna 2004 Helsingin, Vantaan ja Itä-Uudenmaan seurakunnat.
Espoon hiippakuntaan tulivat Espoon, Keski-Uudenmaan ja Länsi -Uusimaan seurakunnat. Yhteensä 24 seurakuntaa.

Tosin Keski-Uudenmaan seurakunnissa pohdittiin pitkään, kumpaan hiippakuntaan halutaan kuulua, Helsinkiin vai Espooseen.

Hiippakunnan  alkuvaiheet

Kirkkohallitus nimesi työryhmän valmistelemaan hiippakunnan ja tuomiokapitulin käynnistämistä 2002- 2003.
Valmisteltavia asioita olivat mm.

• Tuomiokapitulin paikka.
  Ensimmäiseksi paikaksi saatiin Espoosta pienet tilat osoitteessa Kotikyläntie 10. Mutta jo vuonna 2006 valmistui Tuomiokirkkoseurakunnalle Kirkon kymppi, Kirkkokatu 10, josta kapituli sai myös omat pysyvät tilat.
• Kalustaminen, toimiston tarvitsemat tarvikkeet ym. tarpeellinen toiminnan käynnistämiseksi tuli myös huomioida.
• Hiippakunnan vaakuna.
  Sen suunnitteluun saatiin heraldikko ja taiteilija Tapio Vallioja. Hän sai vaakunaan idean Espoon Tuomiokirkon saarnatuolin vieressä olevasta auringosta.
  Niinpä hän esitti sen myötä hiippakuntaamme Valon hiippakunnaksi.
  Vaakunassa on sinisessä kentässä sädekoroinen rengas, keskellä kreikkalainen risti. Molemmat ovat kultaa.
• Piispan sauva
  Piispan sauvassa on vaakunasta aurinko ja varressa 24 jalokiveä jokaiselle silloin hiippakuntaan kuuluvalle seurakunnalle.
• Piispan asu. Hiippa ja kasukka.
  Sen valmistamiseen valitsi ensimmäinen piispa Mikko Heikka taiteilija Päikki Prihan. 

Piispat

Hiippakuntamme ensimmäiseksi piispaksi valittiin Mikko Heikka (2004- 2012).
Mikko Heikka vihittiin ja asetettiin piispan virkaan Espoon tuomiokirkossa Loppiaisena 6.1.2004.
Mikko piispa vieraili seurakunnassamme kahdesti -
v. 2004 tutustumassa toimintaamme ja osallistuen samalla meidän yhteiskristilliseen Missio Kerava  srk-  tapahtumaan ”Kotiinpäin” ja toisen kerran   hautausmaahan, kun meillä tapahtui hautakivien kaatoja useamman kerran. Varsinaista piispantarkastusta ei hänen aikanaan seurakunnassamme toteutettu, koska Helsingin piispa Eero Huovinen piti Keravalla piispan-tarkastuksen vuonna 2003.

Toisena piispana on ollut Tapio Luoma (2012-2018)
Ja nyt kolmantena on Kaisamari Hintikka vuodesta 2019 –

Tuomiokapituli

Ensimmäisen tuomiokapitulin jäsenet:
Piispa Mikko Heikka
Tuomiorovasti Marjatta Laitinen
Vanhempi asessori Arto Laitinen
Nuorempi asessori Hannu Saloranta
Lainoppinut asessori Pekka Leino
Maallikkoedustaja Seppo Yli-Antola Tuusulasta
Dekaani Kai Peltonen
Notaari Pilvi Keravuori

Toimistossa Eeva Partio ja Carolina Koski
Kapitulin pappisvarajäseninä olivat ensimmäisenä varana Anja Hänninen ja toisena Kaiku Mäenpää, Lohjan kirkkoherra
Asessorin toimiaika on 3 vuotta (max 2x3)
Hiippakuntavaltuuston toimikausi on 4 vuotta. Valtuuston puheenjohtajalla on tuomiokapitulin istunnossa läsnäolo- ja puheoikeus.
Tuomiokapitulin istunto alkaa aina lukukappaleen lukemisella. Capitul = lukukappale.

Mikko piispan aikana aloitettiin Psalmeista.

Rovastikunnat

Hiippakunnan aloittaessa toiminnan tuomiokapituli jakoi kolme silloista rovastikuntaa viideksi.
Espooseen tuli kaksi rovastikuntaa (Tuomiorovastikunta ja Tapiolan rk) ja Tuusulan rovastikunta jaettiin myös kahdeksi (Tuusulan ja Nurmijärven rk:t) sekä viidentenä Lohjan rovastikunta.
Tuusulan rovastikunnan lääninrovastina jatkoi Jaakko Harjuvaara (2002 – 2007) ja Anja Hänninen jatkoi vuoteen 2010, jolloin jäi eläkkeelle. Nurmijärven rov.kunnan lääninrovastiksi tuli Jukka Iso-Herttua (2004 -2010).
Espoon tuomiorovastikunnan lääninrovastiksi tuli Arto Laitinen (2004- 2009). Tapiolan lääninrovastiksi tuli Espoon hpk:n. lääninrovasti Kalervo Salo (2009 - )
           Lohjan lääninrovastina jatkoi Kaiku Mäenpää (1998-  
           2010).
 
          Nyt on jälleen kolme rovastikuntaa
1.    Espoon tuomiorovastikunta (7 srk)
2.    Lohjan rovastikunta (6 srk)
3.    Tuusulan rovastikunta (6 srk)

Nykyisin hiippakunnan alueella asuu noin 700.000 asukasta, joista 57 000 on ruotsinkielisiä.
Seurakuntiin kuuluu 58 % eli noin 473.200 jäsentä (2022)
Työntekijöitä hiippakunnan seurakunnissa on noin 1400.

Sote –uudistuksen myötä Kerava kuuluu Vantaa – Kerava hyvinvointialueeseen, mutta Espoon hiippakuntaan. 
Tilanne voi olla joskus tulevaisuudessa vähän haasteellinen.

Tällä hetkellä Keravan seurakunnasta on maallikkoedustajana kirkolliskokouksessa Tapio Tähtinen ja tuomiokapitulissa Juha Pitkä Hiippakuntavaltuuston edustajana.
Sini Mäkelä on hiippakuntavaltuuston pappisjäsen.

Hiippakunnan Ystävyyshiippakunnat

1.    Namibian ev.lut. kirkon läntinen hiippakunta
2.    Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta
Ystävyysrovastikunta
Tuusulan rovastikunnalla on ollut Virossa ystävyysrovastikuntana Viljandin rovastikunta vuodesta 1990
Tuusulan rovastikunnan ystäväseurakunta vuodesta 1998 oli
Pietarissa venäjänkielinen lut. Pyhän Mikaelin seurakunta.
Piispa Mikko Heikka ja Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi olivat Pyhän Mikaelin kirkon korjaukseen liittyvän keräyksen suojelijoita.

1.9.2024 juhlittiin Espoon hiippakunnan 20-vuotista taivalta. Emerita kirkkoherra Anja Hännisen piti esityksen Keravan kirkossa messun jälkeen kirkkokahvien yhteydessä.