Omar kulki vaarallisen tien Suomeen

30.9.2015 09.58

4276192_senioritiistai290915_THUMB.jpg

Senioritiistaissa tartuttiin jälleen ajankohtaiseen aiheeseen, Syyrian kriisiin ja sen luomaan pakolaisvirtaan. Seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri, myös Kirkon Ulkomaanavussa työskennellyt Petra Teittinen kertoi Kirkon Ulkomaanavun työstä ja pakolaisleirien oloista Syyrian naapurimaissa.

- Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on tehdä työtä rauhan, toimeentulon ja koulutuksen eteen. Jo kriisien varhaisessa vaiheessa pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamiseen, Teittinen kertoi.

Teittinen kertoi esimerkkejä jordanialaiselta al Zaatarin jättileiriltä, jossa Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa paitsi majoitusta ja perustarpeita, myös mahdollisuuksia psykososiaaliseen tukeen ja uusien taitojen hankkimiseen esimerkiksi sirkus Magentan, parturikoulun tai Peace United -jalkapallotoiminnan kautta.

- Nuoret tarvitsevat tekemistä ja nuoren elämään kuuluvia asioita, vaikka eletään poikkeusoloissa. Muuten energia saattaa purkautua väärällä tavalla. Pelkästään Jordaniassa Kirkon Ulkomaanavun työ on koskettanut yli 6000 nuorta. Emme siis tee vähäpätöistä työtä, Teittinen muistutti.

Luennolla omista kokemuksistaan kertoi puolitoista kuukautta sitten Suomeen saapunut Syyrian pakolainen Omar. Noin puolet syyrialaisista on menettänyt sodassa kotinsa. Suurin osa Syyrian pakolaisista on maan sisäisiä pakolaisia ja naapurimaihin paenneita. Lähi-idästä ja Afrikasta on tullut Eurooppaan Välimeren kautta jo noin miljoona ihmistä.

Omar päätti lähteä, kun kävi selväksi että hallitus olisi pakottanut nuoret miehet liittymään armeijaan.

- En halunnut joutua  tappamaan toisia ihmisiä, maanmiehiäni. Tilanne Syyriassa on sekava, ei ole olemassa yhtä ”vihollista”. Minulla ei myöskään ole sotilaskoulutusta, Omar kertoi.

Omar lähti noin vuosi sitten Turkkiin, jossa hän oli töissä ravintolassa 12–14 tuntia päivässä ilman vapaapäiviä.

- Pakolaisilla ei ole Turkissa mitään oikeuksia eikä elämä ole turvallista.  Siksi monet lähtevät Kreikkaan, totesi Omar.

Myös Omar päätyi yrittämään Välimeren ylittämistä. Matka on vaarallinen: vuoden alusta arviolta 1800 pakolaista on hukkunut Välimereen. Myös matka Kreikasta pohjoisempaan Eurooppaan on täynnä uhkia.

- Pakolaiset kulkevat junaratoja pitkin ja ovat vaarassa jäädä junan alle. Vuoristossa ja metsässä vaeltamisessa on omat riskinsä ja myös rajoilla voi olla vaarallista, koska rajavartijat saattavat ampua.

Omar pitää itseään onnekkaana, koska onnistui ylittämään meren ja selvisi pitkistä vaelluksista, junamatkoista täpötäysissä junissa, yhteenotoista rajavartijoiden kanssa, salakuljetusyrityksestä sekä vankilajaksoista.

- Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Veljeni loukkaantui pahoin omalla matkallaan ja eräs ystäväni oli pidätettynä yli puoli vuotta. 

Omarin perhe on edelleen Syyriassa yhtä Itävaltaan päässyttä veljeä lukuun ottamatta. Koko perhe on peloissaan pommitusten, rypälepommien ja maassa keskenään taistelevien joukkojen takia.

- Syyriassa on jatkuvasti sähkö- ja verkkokatkoja. Ruoasta ja puhtaasta vedestä on pulaa. En pysty pitämään perheeseeni yhteyttä, Omar toteaa huolestuneena.

- Minulla on paljon ystäviä, joista en ole kuullut vuosiin tai joiden tiedän kuolleen sodassa.

Tilanne Syyriassa on synkkä eikä väkivaltaisuuksille näy loppua. Neljä vuotta sitten presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastustanut kansannousu muuttui nopeasti veriseksi sisällissodaksi. Arvioiden mukaan uhrien lukumäärä on jo 220 000. Sodan takia Syyriassa on koko maailman pahin humanitaarinen kriisi. Yli 12 miljoonaa syyrialaista on humanitaarisen avun tarpeessa. Pakolaisia on jo yli neljä miljoonaa.

- Tilanne on vaikea ja menossa huonompaan suuntaan. Syyriassa on valtava määrä eri ryhmiä, jotka taistelevat keskenään. Jos YK:n turvallisuusneuvoston isot maat USA etunenässä olisivat kiinnostuneita ratkaisemaan kriisin, se voisi olla mahdollista, Omar toivoo.

Omar päätyi Suomeen Ruotsin kautta. Suomi oli ollut jo teini-ikäisestä Omarin kiinnostuksen kohteena. 

- Olen kohdannut Suomessa paljon vieraanvaraisuutta. Yksi esimerkki siitä on suomalaisten kiinnostus kuulla Syyrian tilanteesta, esimerkiksi tässä tilaisuudessa, Omar kiitteli. ​

- Me syyrialaiset puolestamme haluamme olla osa yhteiskuntaa ja käyttää koulutustamme ja osaamistamme uuden maamme hyväksi.

 

Kuva: Kansainvälisen työn sihteeri Petra Teittinen muistutti kuulijoita myös Kirkon Ulkomaanavun perustamisesta: Suomi sai sodan jälkeen apua muiden maiden kirkoilta. Nyt jaamme hyvää eteenpäin.

« Uutislistaukseen