Mielikuvat Keravan seurakunnasta myönteisiä

Yli 70 % keravalaisista seurakunnan jäsenistä pitää jäsenyyttä tärkeänä asiana. Seurakunta koetaan luotettavana, tarpeellisena, heikkoja puolustavana ja armahtavana. Nämä tiedot selviävät Keravan seurakunnan Taloustutkimuksella teettämästä julkisuuskuvatutkimuksesta.

Keravan seurakunnan julkisuuskuvaa on tutkittu ensimmäisen kerran. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin vastaajien mielikuvia seurakunnasta ja käsityksiä seurakunnan tehtävien ja toiminnan tärkeydestä. Lisäksi tarkasteltiin muun muassa seurakunnan tuntemusta, toimintaan osallistumista sekä viestintää.
Keravan seurakunnan kirkkoherra Ari Autio kertoo, että tutkimuksen perusteella on saatu hyödyllistä tietoa vaalikauden taitteessa sekä nykyisten että uusien kirkkovaltuutettujen käyttöön. Tulokset auttavat myös seurakunnan toiminnan suunnittelussa. ”Tulokset ovat seurakunnan kannalta positiivisia. Seurakuntaa pidetään näkyvänä ja vakavasti otettavana toimijana,” hän iloitsee.

Tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki Taloustutkimuksesta kertoo, että mitä paremmin seurakunta tunnetaan, sitä myönteisempää suhtautuminen siihen on. Tutkimuksen perusteella seurakunta koetaan luotettavana, tarpeellisena, heikkoja puolustavana, lämpimänä, armahtavana, suvaitsevaisena, uhrautuvana, hengellisenä ja kehittyvänä. Mielipiteet jakautuvat sen suhteen, onko seurakunta ennemmin läheinen vai etäinen sekä onko se ennemmin juhlallinen vai arkipäiväinen. Mitä vähemmän seurakuntaa tunnetaan, sitä etäisempänä sitä pidetään.

Seurakunnan toimintaa tuntee hyvin kolmasosa keravalaisista, neljäsosa ei lainkaan. Passiivisin ryhmä tässä tarkastelussa on 30−44-vuotiaat, joista puolet sanoo, ettei tunne seurakuntaa lainkaan. Sen sijaan opiskelijat ja eläkeläiset on Myllymäen mukaan tavoitettu hyvin, sillä molemmissa ryhmissä seurakuntaa hyvin tuntevia on 40 %.
Tutkimuksen perusteella kaikkia seurakunnan toimintoja pidetään hyvin tärkeinä. Kaikkein tärkeimpinä tehtävinä pidetään diakoniatyötä, kesätyöpaikkojen tarjoamista sekä rippikoulujen järjestämistä. Myös esimerkiksi Saapas-toimintaa sekä toiminnan järjestämistä alle kouluikäisille ja alakouluikäisille pidetään erittäin tärkeänä. ”Seurakunnalla on keskeinen rooli eri ryhmien syrjäytymisen ehkäisemisessä”, Myllymäki kiteyttää.

Aktiivisimmin keravalaiset osallistuvat kirkkokonsertteihin tai muihin musiikkitilaisuuksiin, joissa käy yli 40 % keravalaisista vähintään kerran vuodessa. Myös jumalanpalveluksiin kertoo osallistuvansa 40 % vastaajista vähintään kerran vuodessa. Yli puolet vastaajista on valmis osallistumaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan, suurin osa heistä satunnaisesti. Innostusta löytyy myös nuorimmasta ikäryhmästä. Mielenkiintoista on se, että selvää valmiutta osallistua seurakunnan vapaaehtoistoimintaan löytyy myös kirkkoon kuulumattomilta.

Tutkimuksen mukaan 70 % vastanneista kokee, että seurakunnan asioista on tiedotettu riittävän avoimesti. Parhaiten tavoittavia viestintäkanavia ovat kotiin tulevat esitteet, lehti-ilmoitukset sekä seurakunnan verkkosivut. Ikäryhmien väliltä löytyy kuitenkin eroja ja nuoret suosivat erityisesti sosiaalisen median kanavia.

Julkisuuskuvatutkimus tehtiin Keravan seurakunnan toimeksiannosta. Sen kohderyhmän muodostavat Keravan kaupungin 15−79-vuotiaat asukkaat ja tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina Taloustutkimuksen tutkimuskeskuksessa elokuussa 2018. Vastaajamäärä on 300 tehtyä haastattelua. Haastattelujen aikana otos kiintiöitiin sukupuolen ja iän perusteella siten, että vastaajiksi tavoitettiin mahdollisimman tasaisesti sekä naisia että miehiä, samoin kuin eri-ikäisiä keravalaisia. Vastaajina on sekä kirkkoon kuuluvia että kirkkoon kuulumattomia keravalaisia.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin Keravan seurakuntakeskuksessa 28.11.2018. Tilaisuudessa tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki (kuvassa) Taloustutkimuksesta esitteli tutkimustuloksia.

Lisätietoja

• kirkkoherra Ari Autio, Keravan seurakunta, p. 0400 378 038, ari.autio@evl.fi
• tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki, Taloustutkimus Oy, p. 010 7585 441,  timo.myllymaki@taloustutkimus.fi