Itsenäisyyspäivä kutsuu meitä muistamaan, mistä olemme tulleet ja mitä olemme yhdessä saavuttaneet. Tänä päivänä tarkastelemme historiaamme, nykyisyyttä ja tulevaakin aikaa. Kiitämme siitä, mitä meillä on. Muistutamme itseämme ja toinen toisiamme toimimaan ja rukoilemaan oikeudenmukaisen rauhan ja tulevaisuuden puolesta kaikkialla maailmassa.
Rauha ja siunaus, jonka varassa elämme
Suomen itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Sukupolvi toisensa jälkeen on kantanut vastuuta ja tehnyt työtä, että voimme elää turvallisessa ja vapaassa maassa. Itsenäisyyspäivänä sydämemme on täynnä kiitollisuutta tästä kaikesta. Kiitämme Jumalan siunauksesta ja rauhasta, joiden varaan elämämme rakentuu. Psalmissa 92:11 meitä muistutetaan: Herra antaa voiman kansalleen. Rauhalla hän kansansa siunaa. Rauha on lahja ja tehtävä, jonka vaaliminen ja jakaminen ovat meidän jokaisen osa.
Itsenäisyyspäivänä kuulemme ja laulamme usein Maamme -laulua. Siinä Suomea kuvataan köyhänä, mutta rakkaana isänmaana. Maana, jonka luontoa ihaillaan, ja jonka puolesta tehtyjä uhrauksia yhteisen hyvän, rauhan ja vapauden eteen arvostetaan. Johan Ludvig Runebergin alunperin 1846 kirjoittaman Maamme -runon sanojen kirjoittamisen jälkeen maailmamme on muuttunut mullistavalla tavalla. Millaiset asiat ovat sinulle merkityksellisimpiä maamme itsenäisyydessä tänään? Mikä tuottaa sinulle kiitollisuutta ja turvaa? Entä mitä tahtoisit itsenäisyytemme ajassa, kotimaassa ja maailmassa muuttaa?
Hengellinen varautuminen häiriö- ja kriisitilanteissa
Väestömme varautumista häiriöihin ja kriisitilanteisiin ohjeistetaan sisäministeriön laatimalla uudella oppaalla, joka on julkaistu Suomi.fi verkko-osoitteessa. Varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä. Sisäministeriö teetti 2024 syyskuussa väestökyselyn, jonka mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut jonkin verran kotivaraa, eli esimerkiksi ruokaa, rahaa ja hyödyllisiä tarvikkeita kriisitilanteiden varalle. Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on tuon selvityksen mukaan huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat olivat selvästi paremmin varautuneita (74 %).
Pappistyötoverini kertoi lukeneensa eräästä varautumisohjeesta, että häiriötilanteen aikaiseen toimintaan kannattaa varautua esimerkiksi sisällyttämällä pelikortit kotivaraan. Yhdessä pohdimme, että hätätilanteessa pelikorttien sijaan tarvitaan syvällisempää varautumista. Uskon, että kirkossa on monin tavoin valmisteltu lähimmäisen henkistä ja hengellistä tukemista myös häiriö- ja kriisitilanteiden aikana. Mutta olisiko vielä jotain, mitä voisimme tehdä? Millaisia ajatuksia sinulla ja läheisilläsi on aiheesta? Miltä kuulostaisi taloyhtiöille jaettava, äitiyspakkauksen kokoinen Hengellinen varautumispakkaus kriisi- ja häiriötilanteita varten? Häiriötilanteissa verkko ei välttämättä toimi. Tarjoaisimme näinkin ravintoa lähimmäisemme hengellisiin tarpeisiin. Tukea niin henkilökohtaiseen, kuin yhteisölliseen läsnäoloon ja esirukoukseen.
Millaisia asioita sinä sisällyttäisit taloyhtiön hengelliseen varautumispakkaukseen, jos sellainen luotaisiin? Ja millaisin asioin tai tarvikkein olet henkilökohtaisessa kotivarassa jo huomioinut omat ja läheistesi hengelliset tarpeet kriisiaikana?
Omaan pakkaukseeni kuuluisi varmuudella ainakin rohkaisevien virsien ja hengellisten laulujen sanoja. Esimerkiksi virsi 600, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, on kulunut käytössä myös ukrainalaisten maahanmuuttajaystävien kanssa lähivuosina. Virsi on antanut voimaa, lohtua ja rohkaisua.
Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa
Itsenäisyyspäivä ei muistuta yksinomaan meitä edeltäneiden sukupolvien töistä. Kristittyinä ymmärrämme sen, miten Jumalan siunaus ja johdatus ovat olleet vahvasti läsnä historiamme käännekohdissa. Meitä edeltävät sukupolvet ovat rukoilleet. Myös meillä on etuoikeus ja velvollisuus kiittää ja rukoilla maamme, ja koko luomakunnan puolesta. Rukoilemme johtajiemme ja jokaisen maassamme elävän, sekä koko luomakunnan olevaisten puolesta, mutta myös tulevien sukupolvien puolesta.
Psalmin sanat muistuttavat turvamme alkulähteestä: Rukoilkoot kaikki palvelijasi sinua hädän hetkellä. Vaikka suuret vedet tulvisivat, ne eivät heihin ulotu. Sinä olet minulle turvapaikka, sinä varjelet minut vaarasta. Riemuhuudot kajahtavat ympärilläni, kun sinä autat ja pelastat. ”Minä opetan sinua”, sanoo Herra, ”minä osoitan sinulle oikean tien. Minä neuvon sinua, katseeni seuraa askeleitasi.” Ps.32:6-8
Meitä suomalaisia yhdistää sinnikkyys, sisu, yhteistyö ja halu rakentaa parempaa tulevaisuutta. Itsenäisyyspäivänä muistamme, että kutsu rakentaa rauhaa ja tulevaisuutta koskee erityisesti jokaista kristittyä. Kristuksen rakkauden valossa rakennamme yhteyttä, josta syntyy osallisuutta, ja rajat ylittävää rauhaa. Yhteyttä, joka perustuu parhaimpaan turvaan, elävään kolmiyhteiseen Jumalaan.
Virren 397 sanoin:
Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa. Kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla.
Herra seurakunnassansa aina hoitaa lapsiansa. Armonsa hän heille antaa, käsillänsä heitä kantaa.
Käsistä ei väkevistä mikään heitä irti riistä. Omakseen hän heidät osti, kuolemasta eloon nosti.
Milloin murheet heitä kohtaa, niiden alla Herra johtaa, ilon, lohdun antaa heille, uuden voiman uupuneille.
Iloitse siis auttajasta, Herran kansa, Jumalasta! Maahan lyö hän vainoojamme, sanansa on voimanamme.
Käyköön myöten taikka vastaan, eipä Isä hylkää lastaan. Herra ohjaa parhaaksemme kaikki vaiheet päiviemme.
Siunausta, turvaa ja rauhaa itsenäisyyspäivääsi.
