Olen nyt toista kautta kirkkovaltuustossa ja –neuvostossa. Toimin myös tänä vuonna aloittavan kiinteistöjohtokunnan puheenjohtajana. Sen tehtävänä on pitää huolta seurakunnan kiinteistöistä ja vastata mm. Savion rakennushankkeesta. Johtosääntöön on sille kertynyt paljon tehtäviä.

Olen koulutukseltani ekonomi, nykyisin eläkkeellä. Työurani tein esimiestehtävissä teollisuudessa ja kuljetustoimialalla. Yritän käyttää taustaani seurakunnan parhaaksi ja keskityn siksi talouteen ja hallintoon liittyviin asioihin. Katupappila ja Senioritiistait ovat mielestäni hyviä esimerkkejä seurakuntamme toiminnasta, monen muun ohella. Meillä on innostunutta ja asiantuntevaa henkilökuntaa, toimintamme on vireää!

Perheeni on muuttanut Keravalle 1978. Harrastan mieskuorolaulua, rotarytoimintaa ja pelaan nelinpelitennistä viikoittain, ei kovin hyvällä menestyksellä, mutta usein osun palloonkin!

Olen ollut varavaltuutettuna ja nyt toista kautta kirkkovaltuustossa, nyt myös aloitin  kirkkoneuvostossa. 

Jäin eläkkeelle Lieksasta Rauhalan yläasteen opettajan virasta.Olin myös Lieksassa kirkkovaltuustossa. Muutin Keravalle tyttären perheen läheisyyteen 2004. Olen hoitanut lapsenlapsiani (8), tehnyt sijaisuuksia kouluissa ja tein myös lähetysmatkan Botswanaan.

Toimin liikuntatoimen vertaisohjaajana, opiskelen espanjaa ja sauvakävelen mieheni Jorman kanssa. Äänestäjiltä saamaan tukea arvostan suuresti ja olen siitä kiitollinen

Olen yrittänyt koko elämäni elää toisia ihmisiä kunnioittaen ja auttaen arjessa. On ollut ilo seurata Katupappilan toimintaa, jossa olen saanut olla mukana. Me kaikki tarvitsemme rakkautta ja perusturvaa elämäämme. Voimme karkoittaa yksinäisyyttä keskustellen yhdessä.

Turha tuhlaus ja saasteet vähenevät, kun meillä on kohtuullinen elämä. Yritän aina kävellen suorittaa toiminnat. Haluan luontoa suojella ja vähentää turhaa kulutusta. Me kaikki tarvitsemme rakkautta ja perusturvaa. Rukoilen paljon ja uskon rukouksen voimaan.

Seurakunnan oman toiminnan ja esimerkin toivoisin herättävän ympäristömyönteistä ajattelua ja keskustelua. Usko on hyvyyttä, toivoa ja luottamusta, jonka varassa jaksaa elää.

Toivon, että eri tavalla ajattelevat ihmiset oppisivat kuuntelemaan, kunnioittamaan ja rakastamaan toisiaan.  Jumalan hyvyys ohjaa hyvyyteen toisia kohtaan.

Olen elänyt läheisesti seurakunnan yhteydessä lapsesta asti. ”Seurakuntaelämä” onkin minulle monipuolisesti tuttua jo vuosikymmenien ajalta. Nuoruusvuosista asti olen ollut mukana erilaisissa vapaaehtoistehtävissä ja toimikunnissa sekä luottamustoimissa kaikilla paikkakunnilla, joilla olen eri elämäni vaiheissa asunut.

Keravalle muutin perheeni kanssa 1970-luvun lopulla Kalevan perukoille ja siellä asumme edelleen. Viime vuodet olen ollut mukana seurakunnassa monissa vapaaehtoistehtävissä ja myös päättämässä ja kehittämässä seurakunnan asioista niin kirkkovaltuustossa, kirkkoneuvostossa kuin erilaisissa toimikunnissakin.

Olen peruskoulutukseltani sairaanhoitaja, mutta pääosa työvuosistani kului sosiaalivakuutusten maailmassa Kelan sairaiden ja vammaisten etuuksien asiantuntijatehtävissä.

Perheestä voinen kertoa sen, että nykyisin elelen mieheni kanssa kahdestaan. Aikuistuneilla kahdella lapsellamme on meille yhteensä neljä lastenlasta. Rakkaita ovat kaikki, vierailemme puolin ja toisin.

Keravan seurakunta tarjoaa kaikille runsaasti monipuolista toimintaa. Monessa asiassa olemme eräänlainen ”malliseurakunta”. Silti meidän tulee lisätä yhteistyötä kaikkien Keravalla asuvien ihmisten kanssa. Tämä koskee myös yhteistyötä kaupungin ja Keravalla toimivien muiden kristillisten yhteisöjen ja naapuriseurakuntien kanssa.

Olemme Jumalan perheväkeä. Keravalaiset ovat seurakunnan ”perhettä”, joiden tarpeita ja toiveita seurakunnan on kuunneltava herkällä korvalla. Toiminnan on elettävä ”ajassa” ja tarpeen mukaan uudistuttava, vaikka perussanoma pysyykin vakaasti muuttumattomana.

Seurakunnan hallinnollinen rakenne ja vakaa taloudellinen tilanne ovat tärkeitä toiminnan taustalla vaikuttavia kysymyksiä, joiden kautta mahdollistetaan aktiivinen seurakunnallinen toiminta. Hallintobyrokratia ei ole kuitenkaan tärkein seurakunnan tehtävistä. Minun mielestäni kaikissa päätöksissä tulee ottaa huomioon seurakuntalainen ja seurakunnan päätehtävä.

Tunnen lempinimen Häsä.  Olen ensimmäistä kertaa valtuutettuna, tosin ei se ole ollut aikaisemmin edes mahdollista. Olen työskennellyt seurakunnassa nuorisotyöntekijänä yli 30 vuotta (näistä 23v. Keravan seurakunnassa) ja asunut saman seurakunnan alueella, kuusi vuotta sitten siirryin töihin Tuusulan seurakuntaan ja jäimme asumaan Keravalle, näin minulle tuli mahdollisuus hakea tähän luottamustehtävään. 
Saviolla asuvaan perheeseemme kuuluu lisäkseni vaimoni Eeva ja kolme poikaa Joona, Aaro ja Nooa sekä Peppi-koira. Minun sydäntäni lähellä ovat lapset, nuoret ja perheet.  Olenkin tähän lisäkouluttanut itseäni. Tahdon myös olla välittämässä rakastavan Jumalan rakkautta. Tykkään myös retkeilystä luonnossa sekä liikunnasta. Toiminkin tällä hetkellä mm. salibandyseura Blackbirdsin (BBU) puheenjohtajana ja valmentajana.