Kriisistä selviytyminen

Ihmismieltä voivat järkyttää monenlaiset yllättävät tapahtumat kuten läheisen menehtyminen tai loukkaantuminen, sairastuminen, vammautuminen, työttömäksi jääminen tai rikoksen uhriksi joutuminen.

Kun haluat  keskustella tapahtuman herättämistä ajatuksista ja etsiä siitä selviytymiskeinoja, ota yhteyttä  pappiin tai diakoniatyöntekijään.

Onnettomuuden jälkeen

Onnettomuuden jälkihoidossa Keravan seurakunta, Keravan kaupunki ja Hyvinkään Mielenterveysseura tekevät yhteistyötä. Onnettomuuden jälkihoidon (debriefing)  voi tilata kaupungin työntekijän kautta esim. terveyskeskuksen päivystyksessä, kouluilla, päiväkodeissa tai perheneuvolassa.

Jälkihoidon ryhmätapaamisissa käsitellään pelastuneiden, omaisten ja kriittisessä tilanteessa olleiden henkilöiden kokemuksia ja ohjataan heidät tarvittaessa jatkohoitoon. Jälkihoidon tarkoituksena on edistää psyykkistä toipumista traumaattisen kokemuksen jälkeen.

Sairauden kourissa

Oma tai läheisen ihmisen vakava sairaus pysäyttää ja aiheuttaa epävarmuutta. Mitä nyt on edessä ja miten tästä selviydytään? Papit ja diakoniatyöntekijät ovat sinua ja läheisiäsi varten, kun sairastat kotona, sairaalassa tai laitoksessa.

Sairaana voit ottaa yhteyttä myös sairaalapastoriin, jos haluat keskustella, ripittäytyä tai nauttia ehtoollista.

Keravan seurakunnan papit vierailevat terveyskeskuksessa. Hartauksia vietetään myös palvelutaloissa.

Sairaalapastorit

Hyvinkään sairaala:

Johtava sairaalapastori Tiina Peippo, p. 040 805 0383
Sairaalapastori Carina Lievendahl,  p. 040 356 9074

Peijaksen sairaala, sisätautien ja kirurgian osastot:
Sairaalapappi Matti Hanhisuanto p. 050 305 5307

Peijaksen sairaala , psykiatriset osastot:
Sairaalapappi Irma Enckell p. 050 356 8144

Omaishoitajien vertaistukiryhmä

Omaishoitajien vertaisryhmä kokoontuu seurakuntakeskuksessa toimintakausien aikana noin kerran kuukaudessa. Ryhmässä osallistujilla on mahdollisuus jakaa arjen kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmään ovat tervetulleita myös kotona läheistään hoitavat. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen tai sitoutua olemaan läsnä joka kerta. Kysy lisää diakoniatyöntekijä Mirva Nymanilta, mirva.nyman@evl.fi tai 0400 378 013.

Seurakunta järjestää omaishoitajille myös virkistyspäiviä ja -leirejä. Niistä kerrotaan Tapahtumat-osiossa.
 
Seurakunnan diakoniatyöntekijän voi myös pyytää kotikäynnille tai häntä voi mennä tapaamaan vastaanotolle. 

Sururyhmät

Seurakunnassa järjestetään sururyhmiä ja vertaisryhmiä omaisensa menettäneille. Sururyhmä on tärkeä purku- ja latauspaikka, jossa on lupa surra, näyttää suruaan ja keskustella sekä kysyä vaikeitakin kysymyksiä luottamuksellisessa ilmapiirissä. Sururyhmiä vetävät pappi ja diakoniatyöntekijä. 

Keravan seurakunnassa järjestetään sururyhmiä läheisensä menettäneille kaksi kertaa vuodessa. Yhdessä Järvenpään ja Tuusulan seurakuntien kanssa järjestetään kerran vuodessa sururyhmä tsemurhan tehneiden omaisille. Näistä löydät tietoa tapahtumakalenterista tai ottamalla yhteyttä sururyhmistä vastaavaan pappiin Emmi Gongiin, p. 0400 378 097. Sururyhmä on yleensä ajankohtainen, kun menetyksestä on kulunut vähintään puoli vuotta. 

Mikäli sururyhmä ei ole sinun tapasi käsitellä kohtaamaasi menetystä, voit varata ajan henkilökohtaista keskustelua varten siunauksen toimittaneen papin tai diakoniatyöntekijän kanssa. 

Kevään 2023 sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa helmikuussa 2023. Ryhmä on suljettu vertaisryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoiltaisin seurakuntakeskuksella.  Ryhmässä on mahdollisuus keskustella menetyksen herättämistä tunteista. Mukana pastori Samuli Koivuranta ja diakoni Heidi Karuranta. Ilmoittautuminen 24.1.2023 mennessä: 0400 378 146 / Heidi Karuranta.

Sururyhmä itsemurhaan kuolleiden läheisille 

Itsemurha eroaa muista kuolemista siinä, että kysymykset ja niihin liittyvät tunteet ovat erityisen vahvoja. Läheisistä saattaa tuntua, ettei tapahtuneesta voi puhua avoimesti – asiaan yhdistyy usein häpeää. Kun tunteet lukitaan sisälle, suruprosessi ei pääse kunnolla alkamaan. Apu löytyy usein puhumisen ja asioiden avaamisen kautta.

Vasta kun itsemurhan tehneen läheinen on kohdannut asiaan liittyvät, usein ristiriitaiset tunteet, löytyy itse suruprosessille enemmän tilaa. Vertaistuesta sururyhmässä saa parhaan avun, kun kuolemasta on kulunut vähintään 4 kuukautta. Alun tunteiden käsittelyyn on enemmän apua henkilökohtaisesta tapaamisesta ammattiauttajan kanssa.

Vaikka läheinen ihminen kuolee, hänen kanssaan koettu rakkaus ei katoa mihinkään. Surun kanavoituminen kaipaukseksi ja ikäväksi auttaa elämässä eteenpäin. 

Seuraava sururyhmä itsemurhaan kuolleiden läheisille järjestetään syksyllä 2023.

risti järven rannalla.

Kirkon diakoniatyöntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka auttavat monissa kriiseissä.

Apua elämän kriiseihin

 Seurakunnat auttavat kuntia onnettomuuksien jälkipuinnin ja kriisiterapian järjestämisessä.

Hengellistä apua onnettomuuksien uhreille

Suomen sairaaloissa toimii yli sata sairaalapappia. He ovat kaikkien potilaiden käytettävissä henkilökohtaista keskustelua, rippiä tai sielunhoitoa varten. 

Sairaalapappi kulkee vierelläsi kun olet sairas

Suru on luonnollinen tapa kohdata menetys. Samalla myös oman elämän rajallisuus tulee vastaan. Hautajaiset on omaisille tärkeä hetki suremiseen ja keskinäiseen lohdutukseen.

Omaisen tunteet ja surutyö

Lapsen kuoleman suuressa surussa ei tarvitse selvitä yksin. Läheisten lisäksi sekä kotikunta että kirkko auttavat.

Lapsen kuoleman surussa ei tarvitse selvitä yksin

Kun itsemurhan tehneen läheinen on kohdannut asiaan liittyvät, usein ristiriitaiset tunteet, löytyy itse suruprosessille enemmän tilaa.

Itsemurhan tehneen läheiset kohtaavat vaikeita kysymyksiä

Rikos järkyttää tekijän, uhrin ja näiden läheisten mieliä. Se horjuttaa perusturvallisuutta hajottaa luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa.

Rikos koskettaa monia