Kriisistä selviytyminen

Ihmismieltä voivat järkyttää monenlaiset yllättävät tapahtumat kuten läheisen menehtyminen tai loukkaantuminen, sairastuminen, vammautuminen, työttömäksi jääminen tai rikoksen uhriksi joutuminen.

Kun haluat  keskustella tapahtuman herättämistä ajatuksista ja etsiä siitä selviytymiskeinoja, ota yhteyttä  pappiin tai diakoniatyöntekijään.

Onnettomuuden jälkeen

Onnettomuuden jälkihoidossa Keravan seurakunta, Keravan kaupunki ja Hyvinkään Mielenterveysseura tekevät yhteistyötä. Onnettomuuden jälkihoidon (debriefing)  voi tilata kaupungin työntekijän kautta esim. terveyskeskuksen päivystyksessä, kouluilla, päiväkodeissa tai perheneuvolassa.

Jälkihoidon ryhmätapaamisissa käsitellään pelastuneiden, omaisten ja kriittisessä tilanteessa olleiden henkilöiden kokemuksia ja ohjataan heidät tarvittaessa jatkohoitoon. Jälkihoidon tarkoituksena on edistää psyykkistä toipumista traumaattisen kokemuksen jälkeen.

Sairauden kourissa

Oma tai läheisen ihmisen vakava sairaus pysäyttää ja aiheuttaa epävarmuutta. Mitä nyt on edessä ja miten tästä selviydytään? Papit ja diakoniatyöntekijät ovat sinua ja läheisiäsi varten, kun sairastat kotona, sairaalassa tai laitoksessa.

Sairaana voit ottaa yhteyttä myös sairaalapastoriin, jos haluat keskustella, ripittäytyä tai nauttia ehtoollista.

Keravan seurakunnan papit vierailevat terveyskeskuksessa. Hartauksia vietetään myös palvelutaloissa.

Sairaalapastorit

Hyvinkään sairaala:

Johtava sairaalapastori Tiina Peippo, p. 040 805 0383
Sairaalapastori Carina Lievendahl,  p. 040 356 9074

Peijaksen sairaala:

  • Irmeli Enckell p. 050 3568 144

  • Sini Honkanen p. 050 3055 307

  • Satu-Elina Ansas p. 0406267387

Katriinan sairaala:

  • Veera Konttaniemi p. 050 381 8779 

  • Krista Valtonen (krista.valtonen@evl.fi) p. 050 420 1541

 

Lue lisää Vantaan seurakuntayhtymän sivuilta.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä

Omaishoitajien vertaisryhmä kokoontuu seurakuntakeskuksessa toimintakausien aikana noin kerran kuukaudessa. Ryhmässä osallistujilla on mahdollisuus jakaa arjen kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmään ovat tervetulleita myös kotona läheistään hoitavat. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen tai sitoutua olemaan läsnä joka kerta. Kysy lisää diakoniatyöntekijä Mirva Nymanilta, mirva.nyman@evl.fi tai 0400 378 013.

Seurakunta järjestää omaishoitajille myös virkistyspäiviä ja -leirejä. Niistä kerrotaan Tapahtumat-osiossa.
 
Seurakunnan diakoniatyöntekijän voi myös pyytää kotikäynnille tai häntä voi mennä tapaamaan vastaanotolle. 

Sururyhmät

Seurakunnassa järjestetään sururyhmiä ja vertaisryhmiä omaisensa menettäneille. Sururyhmä on tärkeä purku- ja latauspaikka, jossa on lupa surra, näyttää suruaan ja keskustella sekä kysyä vaikeitakin kysymyksiä luottamuksellisessa ilmapiirissä. Sururyhmiä vetävät pappi ja diakoniatyöntekijä. 

Keravan seurakunnassa järjestetään sururyhmiä läheisensä menettäneille kaksi kertaa vuodessa. Yhdessä Järvenpään ja Tuusulan seurakuntien kanssa järjestetään kerran vuodessa sururyhmä tsemurhan tehneiden omaisille. Näistä löydät tietoa tapahtumakalenterista tai ottamalla yhteyttä sururyhmistä vastaavaan pappiin Emmi Gongiin, p. 0400 378 097. Sururyhmä on yleensä ajankohtainen, kun menetyksestä on kulunut vähintään puoli vuotta. 

Mikäli sururyhmä ei ole sinun tapasi käsitellä kohtaamaasi menetystä, voit varata ajan henkilökohtaista keskustelua varten siunauksen toimittaneen papin tai diakoniatyöntekijän kanssa. 


Sururyhmä itsemurhaan kuolleiden läheisille 

Itsemurha eroaa muista kuolemista siinä, että kysymykset ja niihin liittyvät tunteet ovat erityisen vahvoja. Läheisistä saattaa tuntua, ettei tapahtuneesta voi puhua avoimesti – asiaan yhdistyy usein häpeää. Kun tunteet lukitaan sisälle, suruprosessi ei pääse kunnolla alkamaan. Apu löytyy usein puhumisen ja asioiden avaamisen kautta.

Vasta kun itsemurhan tehneen läheinen on kohdannut asiaan liittyvät, usein ristiriitaiset tunteet, löytyy itse suruprosessille enemmän tilaa. Vertaistuesta sururyhmässä saa parhaan avun, kun kuolemasta on kulunut vähintään 4 kuukautta. Alun tunteiden käsittelyyn on enemmän apua henkilökohtaisesta tapaamisesta ammattiauttajan kanssa.

Vaikka läheinen ihminen kuolee, hänen kanssaan koettu rakkaus ei katoa mihinkään. Surun kanavoituminen kaipaukseksi ja ikäväksi auttaa elämässä eteenpäin. 

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakunnat järjestävät yhteistyössä Surunauhan kanssa vuosittain Itsemurhan tehneiden omaisten sururyhmän. Vuoden 2024 ryhmän asioissa, olethan yhteydessä diakonian ja yhteiskunnallisen työn pappi Heli Oksaseen, p. 0400 378 047.

Metallinen risti leirikeskuksen järven rannalla.

Mieltä voivat järkyttää monenlaiset yllättävät tapahtumat. Tukea vaikeaan tilanteeseen saa esimerkiksi seurakunnan diakoniatyötekijöiltä tai papeilta. 

Apua elämän kriiseihin

Seurakunnat auttavat kuntia onnettomuuksien jälkipuinnin ja kriisiterapian järjestämisessä.

Hengellistä apua onnettomuuksien uhreille

Suomen sairaaloissa toimii yli sata sairaalapappia. He ovat kaikkien potilaiden käytettävissä henkilökohtaista keskustelua, rippiä tai sielunhoitoa varten. 

Sairaalapappi kulkee vierelläsi kun olet sairas

Suru on luonnollinen tapa kohdata menetys. Samalla myös oman elämän rajallisuus tulee vastaan. Hautajaiset on omaisille tärkeä hetki suremiseen ja keskinäiseen lohdutukseen.

Omaisen tunteet ja surutyö

Lapsen kuoleman suuressa surussa ei tarvitse selvitä yksin. Läheisten lisäksi sekä kotikunta että kirkko auttavat.

Lapsen kuoleman surussa ei tarvitse selvitä yksin

Älä jää yksin vaikeiden tunteiden kanssa, vaan hae itsellesi ja läheisillesi keskusteluapua. Keskusteluapua ammatti-ihmisten kanssa saat oman kuntasi kriisipalveluiden kautta. Myös seurakunnan työntekijät ovat valmiita kuuntelemaan ja keskustelemaan kanssasi.

Itsemurhan tehneen läheiset kohtaavat vaikeita kysymyksiä

Rikos järkyttää tekijän, uhrin ja heidän läheistensä mieliä. Kirkko auttaa yhteistyössä viranomaisten, muiden kirkkokuntien ja järjestöjen kanssa rikoksen osapuolia.

Rikos koskettaa monia