Kristinusko ja islam - samaa sukua, eri maata?

22.10.2015 13.21

4832295_heikki_palva_M.jpg

Senioritiistain lokakuun luennolla paneudutaan kristinuskon ja islamin suhteeseen. Asiantuntijana kuullaan Helsingin ja Göteborgin yliopistojen arabian kielen ja islamin tutkimuksen emeritusprofessori Heikki Palvaa.
 
- Maailman uskontoja vertailtaessa kristinuskossa ja islamissa on olennaisia yhteisiä piirteitä: usko kaikkivaltiaaseen ja armolliseen Jumalaan, usko siihen, että Jumala ilmoittaa itsensä ihmisille sekä yleisen (luomakunta, omatunto) että erityisen (Raamattu, Koraani) ilmoituksen kautta, usko Jumalan oikeudenmukaiseen tuomioon ja iankaikkiseen elämään ja niin edelleen. Jos verrataan näiden uskontojen pyhiä kirjoja, on ilmeistä, että Raamattu on Koraanin tärkein viitekehys. Tämä on myös islamin itseymmärrys: Koraani vahvistaa ja korjaa Raamattua, Palva summaa.
 
Kristinusko ja islam ovat kuitenkin Palvan mielestä keskenään epäsuhtainen vertailupari.
 
- Ratkaiseva ero on siinä, että islamin katsotaan sisältävän myös jokapäiväistä käyttäytymistä koskevat säännöt, ja silloin puhe on enemmän uskonnosta kuin uskosta. Islam on sekä uskonto että yhteiskuntajärjestys. Mitä fundamentalistisemmin islamia tulkitaan, sitä tiiviimmin nämä kuuluvat yhteen. Siksi islamia on vaikea, oikeastaan mahdoton, irrottaa yhteiskunnan lainsäädännöstä. 
 
- Islamin vertailupariksi sopii paremmin länsimainen yhteiskunta. Kristinuskon vertailupariksi sopii islamin uskonnollinen oppi. Näitä asetetaan kuitenkaan käytännössä harvoin vastakkain, Palva toteaa.

Varsinaiset uskonkysymykset eivät aiheuta maailmanrauhaan liittyviä ongelmia eivätkä yhteiskunnallisia jännitteitä. 
 
- Koska muslimien hallussa heidän oman käsityksensä mukaan on Jumalan säätämä yhteiskuntajärjestys, muslimien tulee hallita maailmaa. Radikaalit muslimipiirit väittävät Lännen pyrkivän alistamaan islamilaista maailmaa. Lännen johtoasema on murskattava, Jumalan kunnian tähden. Maailmanrauhaa ei järkytä kysymys erilaisesta uskosta, vaan kysymys vallasta.
 
Maahanmuuton vastainen liikehdintä nostaa paraikaa päätään eri puolilla Eurooppaa. Palvan mielestä tähän ei suoranaisesti liity uskontokritiikkiä.  
 
- Ne, jotka Suomessa vaativat turvapaikan hakijoiden tiukempaa karsintaa ja muunkin maahanmuuton rajoittamista, ovat enimmäkseen huolissaan maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista ja maahan hiipivästä monikulttuurisuudesta.   Uskonnolliseen uhkaan ei tässä vaiheessa vielä juuri viitata, analysoi Palva.
 
- Uskonto alkaa monelle suomalaiselle olla marginaalinen asia. Islamin tunnustajille uskonto ei ole välttämättä yhdentekevä niin kuin kirkosta etäisyyttä ottavalle suomalaiselle. Islam sitouttaa ihmisen haastamalla hänet rukoilemaan ja tekemään rukoukseen kuuluvat kehonliikkeet joka päivä. Samoin paaston noudattaminen, joka vahvistaa myös yhteisöllisyyttä, jota islam muutenkin korostaa. Täällä leviää siis meidän tavoistamme poikkeava uskontopohjainen kulttuuri, Palva toteaa.
 
Professori Palva pitää ihmiskunnan kulttuurien monimuotoisuutta säilyttämisen arvoisena.

- Kulttuurien myllerryksessä on tärkeää monikulttuurisuus, aito toisiin kulttuureihin tutustuminen ja niiden hyväksyminen. Ei omaksuminen, vaan hyväksyminen, sanoo Heikki Palva.

- Meidän on oltava valmiit dialogiin. Se ei tarkoita väittelyä, vaan molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvaan keskustelua.
 
 
Senioritiistai 27.10. Keravan seurakuntakeskuksessa, Papintie 6. Vieraana emeritusprofessori Heikki Palva: Kristinusko ja islam, millä tavalla ne ovat samaa sukua? Lounasmahdollisuus klo 12 (7 €), seurakunta tarjoaa pullakahvit. Ohjelmaosuus alkaa klo 13 Keravan musiikkiopiston musiikkihetkellä, jonka jälkeen luennoitsijan osuus. Lopuksi lyhyt hartaus. Tilaisuus päättyy klo 15 mennessä. Vapaa pääsy. 

« Uutislistaukseen