Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkkoherran puhe
Hautajaisjärjestelyt
Kun kuolema tapahtuu...
Hautaustavat
Hautapaikka
Hautaan siunaaminen
Siunaava pappi
Musiikki
Istumajärjestys
Kukat
Hautaan saatto
Tuhkaaminen ja maahan laskeminen
Muistotilaisuus
Pyhäinpäivä
Hautajaisiin liittyvistä asioista sovitaan
Läheisen kuoltua on mahdollista viettää omaisten pyynnöstä saattohartaus eli rukoushetki läheisen kuoltua. Rukoushetken kaava löytyy virsikirjan liiteosasta. Rukoushetken voi johtaa sairaalapappi, seurakuntapappi tai kuka tahansa seurakuntalainen.
Hautaaminen edellyttää hautauslupaa. Kun ihminen kuolee sairaalassa tai muussa laitoksessa, omaiset saavat hautausluvan hoitohenkilökunnalta. Jos kuolema on tapahtunut kotona, omaisten tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen kuoleman selvittämiseksi ja hautausluvan saamiseksi.
Jos kuolema tapahtuu tapaturmaisesti, poliisi ottaa yhteyden omaisiin ja tarvittaessa opastaa järjestelyissä.
Hautauslupa tulisi toimittaa seurakunnan kirkkoherranvirastoon, omaisen tai hautaustoimiston puolesta. Seurakunnalle ei tule tietoa kuolinsyystä.
Kuolinpäivänä vainajan kotitalon lippu pidetään puolitangossa vuodenajan mukaisesti liputusajan loppuun. Joskus myös työpaikalla liputetaan. Suomen lippu nostetaan puolitankoon viemällä lippu ensin ylös ja laskemalla se sitten kolmanneksen verran alaspäin. Hautauspäivänä on tapana liputtaa vainajan kodissa.
Jos omaiset haluavat katsoa vainajaa ennen siunausta, siitä kannattaa sopia hyvissä ajoin hautaustoimiston kanssa joka mahdollisesti näyttää vainajan. Siunauksen jälkeen arkkua ei enää avata.
Hautaan siunaaminen tapahtuu pääsääntöisesti siunauskappelissa. Arkku on yleensä tuotu etukäteen kappeliin. Hautaustoimisto toimittaa ennalta tilatut kukkalaitteet kappeliin hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Siunaustilaisuuden päätyttyä kantajat asettuvat paikalleen ja arkku siirretään saatossa haudalle. Suntio opastaa omaisia tarpeen mukaan.
Poikkeustapauksissa hautaan siunaaminen voidaan toimittaa myös Keravan kirkossa, esimerkiksi jos saattoväki ei mahdu siunauskappeliin. Jos hautaan siunaaminen tapahtuu kirkossa, omaiset kantavat arkun surumusiikin soidessa kirkkoon tai hautaustoimisto on sen etukäteen sinne toimittanut. Siunaustilaisuuden päätyttyä kantajat asettuvat paikalleen ja arkku siirretään vainajankuljetusautoon. Vainaja siirretään autolla saatossa hautausmaalle. Suntio opastaa omaisia tarpeen mukaan.
Hautaan siunaaminen on tuhkahautauksessa muutoin samanlainen kuin arkkuhautauksessa, mutta arkku jää tilaisuuden päätteeksi paikalleen kappeliin. Siunaustilaisuuden päätyttyä arkku siirretään takaisin vainajien säilytystilaan. Hautaustoimisto toimittaa arkun myöhemmin krematorioon. Mikäli arkku kuitenkin toimitetaan krematorioon välittömästi siunaustilaisuuden jälkeen, omaiset voivat halutessaan kantaa arkun autoon.
Keravalaiset vainajat tuhkataan Vantaan ja Helsingin krematoriossa. Sovittuna aikana omaiset laskevat uurnan suntion avustuksella ennalta sovittuun paikkaan. Papin voi halutessaan pyytää mukaan uurnan laskuun.
Keravan seurakunnan ylläpitämä Sammalojan hautausmaa sijaitsee osoitteessa Kappelikuja 24-26, 04320 Tuusula. Ulkopaikkakuntalaiselle vainajalle seurakunnan omat jäsenet voivat lunastaa hautapaikan tältä hautausmaalta voimassa olevan hinnaston mukaan. Seurakunta huolehtii haudan kaivuusta ja kunnostuksesta hautauksen jälkeen. Näistä seurakunta veloittaa voimassaolevan hinnaston mukaisesti. Haudalla on hallinta-aika, joka luovutetaan 25 vuodeksi, ja se alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Koskemattomuusaika on 20 vuotta. Haudan hallintaa voi myöhemmin jatkaa. Haudassa voi olla yksi tai useampi vierekkäinen hautapaikka. Uutta hautapaikkaa hankittaessa sitä voi käydä etukäteen katsomassa hautausmaalla. Tapaamisesta sovitaan etukäteen soittamalla suntiolle. Hautapaikka- ja hautausmaksut päätetään vuosittain. Rintamatunnuksen omaaville ja heidän puolisolleen hautapaikka on ilmainen.
Hautaan siunaaminen on kirkollinen toimitus, joka noudattaa jumalanpalveluksen kaavaa.
Hautaan siunaamistoimitus koostuu
Omaiset valitsevat siunaavan papin siunauspäivänä työssä olevista oman seurakunnan papeista. Omaisilla on mahdollisuus halutessaan pyytää myös toisen seurakunnan tuttua pappia toimittamaan siunauksen.
Siunaava pappi ottaa omaisiin yhteyttä sopiakseen ajankohdan, jolloin vainajan omaiset keskustelevat yhdessä papin kanssa. Keskustelussa puhutaan yleensä vainajan elämänvaiheista ja persoonasta, siunaustoimituksen kulusta sekä muistotilaisuuden luonteesta. Siunaustilaisuudessa pappi huolehtii tilaisuuden etenemisestä ja ohjeistuksesta. Pappi osallistuu pyydettäessä myös muistotilaisuuteen.
Takaisin alkuun
Toimituksen musiikista vastaa kanttori. Omaiset voivat sopia virsistä ja tavallisimmista musiikkitoiveista papin kanssa. Kanttorin kanssa omaiset voivat keskustella erityisemmistä musiikkitoiveista tai pyytää apua musiikin valinnassa.
Takaisin alkuun
Omaiset istuvat kappelissa niin, että lähimmät istuvat etummaisen penkkirivin oikealla puolella ja muut mahdollisimman lähellä vainajaa. Kirkossa voidaan perinteisen tavan mukaan istua niin, että vainajan omaiset ja sukulaiset asettuvat takaa katsoen oikealle puolelle ja vasemmalle asettuvat ystävät ja työtoverit.
Seppeleiden ja kukkien laskeminen arkulle ja haudalle on kristillinen perinne ja vertauskuva. Seppele on iankaikkisuuden symboli, kukat muistuttavat elämän katoavaisuudesta. Yleensä on tapana laskea kukat kappelissa siunaustilaisuuden alkupuolella tai sään salliessa vasta haudalla.
Lähimmät omaiset laskevat kukkalaitteensa ensimmäisinä. Vanhan perinteen mukaan lähin omainen laskee kukkansa arkun pääpuoleen, vainajan sydämen puolelle. Lähisukulaisia seuraavat muut sukulaiset, työnantaja, järjestöt ja ystävät. Veteraanihautauksessa sotaveteraanijärjestöt laskevat seppeleen viimeisenä ja kanttorin soittaessa seurakunta kuuntelee seisten.
Kukkalaitteiden laskijat astuvat vuorotellen arkun ääreen, seisovat hetken hiljaa ja joku heistä lukee tervehdyksen. Tämän jälkeen kukkalaite lasketaan arkun sivuille. Hetken hiljentymisen jälkeen seppeleen laskijat kääntyvät lähiomaisiin päin, kumartavat ja palaavat paikalleen. Jos samaa kukkalaitetta laskemassa on useita saattajia, voidaan menetellä niin, että osa saattajista käy laskemassa kukat arkulle ja muut nousevat seisomaan paikallaan.
Kun siunaustoimitus on päättynyt, noudetaan kukat arkun luota ja valmistaudutaan hautaussaattoon. Arkkuhautauksessa tarvitaan tavallisesti kuusi kantajaa. Arkku saattaa olla yllättävän painava, mikä on otettava huomioon kantajia valittaessa. Kantajat asettuvat arkun ympärille päällysvaatteisiin pukeutuneina mahdollinen hattu tai talvipäähine päässä.
Vainaja kannetaan jalkopää edellä saattovaunuun. Kantamisen aikana voi olla musiikkia. Kantajat vievät saattovaunun haudalle. Saaton edellä kulkee yleisimmin suntio. Arkun jäljessä seuraavat lähimmät omaiset. Jos siunaus tapahtuu kirkossa, arkku siirretään hautausmaalle hautaustoimiston vainajankuljetusautolla.
Haudalle tultaessa suntio ohjaa arkun laskemisen. Vanhan kristillisen tavan mukaan vainaja haudataan siten, että hänen kasvonsa ovat itään päin. Itä ymmärretään ylösnousemuksen suunnaksi. Kun arkku lasketaan hautaan, miespuoliset saattajat ottavat lakin pois päästään. Kantajat ottavat lakin pois päästään laskettuaan arkun hautaan ja jäävät hetkeksi haudan äärelle.
Jos hautaa ei luoda umpeen heti, se peitetään kannella. Ennen kannen laittamista omaiset voivat halutessaan pudottaa hautaan yksittäisen kukkasen. Kukkalaitteet viedään haudan päälle vapaassa järjestyksessä. Sen jälkeen mahdollista laulaa virsi tai rukoilla papin johdolla. Lopuksi joku omaisista voi kutsua saattoväen muistotilaisuuteen.
Hautaan siunaaminen on tuhkauksen yhteydessä samanlainen kuin arkkuhautauksessa. Siunaustilaisuuden päättyessä esitetään kutsu mahdolliseen muistotilaisuuteen. Siunaustilaisuuden päätyttyä arkku siirretään takaisin vainajien säilytystilaan.
Uurnan laskeminen tai tuhkan sirottelu tapahtuu erikseen sovittuna aikana. Hautaustoimisto tai omaiset tuovat uurnan ja kätkevät sen suntion avustuksella hautaan. Tuhkauurna voidaan haudata arkkuhautaan tai uurnahautaan.
Uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä voidaan viettää papin tai maallikon johtamana rukoushetki. Kirkkokäsikirjassa on erityinen maahan kätkemisen kaava, jota voidaan tilaisuudessa noudattaa. Jos omaiset toivovat tilaisuuteen pappia, siitä sovitaan etukäteen.
Omaisten niin halutessa seurakunta teettää sirottelualueen muistomerkkiin nimilaatan voimassaolevan hinnaston mukaan.
Siunaustoimituksen jälkeen vietetään yleensä muistotilaisuus. Se voidaan järjestää seurakunnan tilassa, jolloin paikka sovitaan kirkkoherranvirastossa samalla kun sovitaan muista siunaukseen liittyvistä asioista. Muistotilaisuuspaikasta ja pöytäliinojen pesusta peritään vuokra voimassaolevan hinnaston mukaan.
Muistotilaisuus voidaan järjestää myös kotona tai muussa tilassa.
Muistotilaisuudessa on tapana lukea adressit ja muistella vainajaa. Tilaisuudessa on mahdollista myös laulaa virsiä, pitää puheita ja muita vapaamuotoisia esityksiä. Omaiset päättävät muistotilaisuuden ohjelmasta.
Seurakunnassa järjestetään pyhäinpäivän iltana jumalanpalvelus, jossa luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet. Nimen lukemiseen sekä kutsun lähettämiseen pyydetään omaisilta lupa jo kirkkoherranvirastossa hautaan siunaamisesta sovittaessa.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä