Kirkon kastepuu puhkeaa kukkaan 

Keravan kirkossa on kastepuu, jonka oksat muodostuvat valkoisen eri sävyillä virkatuista pitsiympyröistä ja runko ohueen siimaan virkatuista kristalleista. Tekstiilitaiteilija Sirpa Kallion suunnittelema kastepuu elää jatkuvasti, sillä jokainen kastettu saa kastepuuhun nimellään varustetun kukkasen. Kastekukat ovat syntyneet seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöiden taitavissa käsissä. Läheltä katsottuna huomaakin, että kukkaset ovat kaikki vähän erilaisia, kuten ihmisetkin. Kastekukat ovat puussa noin vuoden, jonka jälkeen ne jaetaan kastetuille. 

”Haluamme tällä tavalla toivottaa uudet seurakuntalaiset tervetulleiksi ja iloita kasteesta yhdessä”, sanoo Keravan seurakunnan kasvatuksen pappi Sini Mäkelä. ”Kastepuu kertoo konkreettisesti myös siitä, miten paljon uusia seurakuntalaisia saamme joka vuosi.” Viime vuonna Keravalla kasteen sai noin 160 henkilöä.  

Sini Mäkelä kertoo, että kastepuu on myös yksi tapa tehdä kastetta näkyväksi. Hän on ollut mukana kirjoittamassa seurakuntien työntekijöille suunnattua kirjaa, jonka tarkoituksena on jakaa kasteeseen liittyvää tietoa käytännönläheisellä tavalla. Tavoitteena on, että kaste ei olisi erillinen toiminto vaan se näkyisi seurakunnan tiloissa ja toiminnassa varhaiskasvatuksesta rippikouluun ja jumalanpalveluselämään. Sini Mäkelän mukaan tämä on kirkon kannalta tärkeää, koska kasteiden määrä on Suomessa vähentynyt 2000-luvulla. ”Itse ajattelen, että kaste on valinta lapsen puolesta. Se tuo lapselle turvaa ja suojaa läpi elämän. Lapsi saa kokea olevansa tärkeä juuri sellaisena kuin on. Kasteessa mukana olevat muodostavat tukiverkon, joka varassa lapsi voi elämäänsä elää.”   

Kaste on ehtoollisen lisäksi toinen luterilaisen kirkon pyhä toimitus eli sakramentti. Kasteen vesi muistuttaa armosta, joka kantaa halki elämän. Ristiäisissä eli kastejuhlassa lapsen vanhemmat, kummit ja muut läheiset kokoontuvat yhteen viettämään vauvan ensimmäistä juhlaa ja siunaamaan häntä. Kastettu saa nimen ja hänestä tulee kotiseurakuntansa jäsen.  

Sini Mäkelä kertoo, että kastejuhla voi olla omanlainen, luonteeltaan perinteinen, juhlava tai rennompi. Perheen toiveita käydään läpi papin kanssa ennen ristiäisiä kastekeskustelussa. Samalla sovitaan musiikista sekä muista ristiäisiin liittyvistä asioista, kuten siitä, miten ristiäisvieraat voivat osallistua kastetoimituksen kulkuun. Sini Mäkelä sanoo rakentavansa puheen usein niin, että siihen mahtuu vuorovaikutusta esimerkiksi mukana olevien lasten kanssa. Kastejuhla on muutenkin lapsiystävällinen ja etenee vauvan ehdoilla, pieni itkukaan ei haittaa.      

Seurakunnan puolelta ristiäisten järjestäminen on myös haluttu tehdä helpoksi. Esimerkiksi seurakunnan tiloja saa ristiäisiä varten vuokrata maksutta ja lainaan saa tarvittaessa myös kastemekon. Kastetoimitus ja oman seurakunnan papin saapuminen eivät myöskään maksa mitään. Kastejuhlan voi järjestää hyvinkin pienellä budjetilla, ikimuistoisen tilaisuudesta tekee päivänsankari.  ”Kastejuhlat ovat suuria juhlahetkiä ja pappina minulla on aina kiitollinen mieli siitä, että ihmiset haluavat ottaa mukaan tärkeään juhlaansa”, sanoo Sini Mäkelä. 

Lisätietoja kasteesta löytyy kirkon kaste.fi-sivustolta.   

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa Viikko -lehdessä 22.7.2020